Uudistuuko Rakennusliitto?

Tällä retorisella kysymyksellä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi käynnisti vuosittaisen luottamushenkilöseminaarin. Retorinen siksi, että uudistuminen on – ei pelkästään itsestään selvää – vaan pakko.
– Hitausvoimat ovat tietysti isossa organisaatiossa melkoiset. Niitä voimia on sekä koko liitossa että organisaation ihmisten päässä. Sen takana on inhimillinen pelko. Kysymys kuuluukin, uskallammeko tehdä liikkeitä uudistua?
Harjuniemen mukaan maailma on muuttunut paljon niistä ajoista, kun hän tuli liittoon töihin vuonna 1995.
– Ennen meidän luottamusmiestemme takana oli yrityksessä ja työmailla iso porukka. Vielä 1980-luvulla suuri osa luottamusmiehistä oli työmaakohtaisia, sillä ennen työmaalla oli isompi pääurakoitsija ja harvoja sivu- ja aliurakoitsijoita. Homma oli selvää ja meillä oli paljon voimaa, kun koimme olevamme samaa porukkaa. Liiton tekemisen ohjauskin tuli työmailta, Harjuniemi muistelee.
Samaan aikaan työelämää kehitettiin voimakkaasti.
– Lakkojen ja härdellin pelossa oikeisto ja työnantajat antoivat meille arvokkaiden asioiden mennä eteenpäin. Olimme mukana rakentamassa hyvinvointivaltiota, joka nyt on vaarassa.
Nyt olennaista on pitää liiton verkostosta huolta, oli työsuhteen laji mikä tahansa.
– Henkilöstöpalvelufirmojen ja pienten yritysten rooli on kasvanut työmailla valtavasti. Meidän pitää rakentaa paljon paremmat verkostot ja yhteydet näiden yritysten työntekijöiden välille. Emme voi erotella työntekijöitä työnantajan perusteella. Oli kyseessä sitten vakituinen tai vuokratyövoima, kaikkien pitää kuulua Rakennusliittoon, Harjuniemi muistutti.
Miten liitto muuten reagoi muuttuvaan maailmaan?
– Hyviltäkin työmailta löytyy työntekijöitä, jotka eivät ole ikinä edes päässeet työterveystarkastukseen. Työterveyden palvelut eivät koske kaikkia rakentajia. Yksinkertaisella verenkuvalla voisi saada terveystilanteesta paljon selville, Harjuniemi toteaa.
Siksi Rakennusliitto on käynnistänyt toimet rakentajien vakuutuskassan perustamiseksi. Pienellä vuosisummalla kassan jäsen saa terveystarkastukset ja muun muassa hammaslääkärin palvelut.
– Sen ei ole tarkoitus korvata työterveyshuoltoa vaan antaa pelastusrengas niille, joilla tämä asia ei ole kunnossa, Harjuniemi sanoo.
Toinen tärkeä uudistus liitossa on Rakennusliiton työvoimapalvelujen kehittäminen.
– Meillä pitää olla oma, linjakas ja hyvä työnvälitys jäsenillemme. Sen on oltava niin hyvä, että Rakennusliiton jäsenten on helppo löytää töitä, oli kyse mistä tahansa rakennusalan työstä. Sekä teidän että meidän on levitettävä palvelusta tietoa.
Lopuksi Harjuniemi otti esiin vaikean asian.
– Meidän pitää pystyä keskustelemaan asiallisesti siitä, että työvoiman vapaa liikkuvuus on meille ongelma ilman, että meitä pidetään pölkkypäärasisteina. Kyllä minä ymmärrän, että ongelma, kun työkalut viedään ja työturvallisuus on retuperällä monipuolisen kielimaailman takia.
Harjuniemen mukaan työvoiman saatavuusharkintaa kolmansista maista ei pidä purkaa.
– Kyllä EU-alueen täytyy riittää tällaiselle lilliputtimaalle työvoimareserviksi. Täysin vapaa liikkuvuus heikentäisi merkittävällä tavalla liiton toimintaedellytyksiä.
Harjuniemi kuitenkin muistuttaa, että ay-liike on solidaarinen ja kansainvälinen.
– Ja se tarkoittaa sitä, että kaikkialla maailmassa työntekijöillä tulisi olla samat oikeudet.

Tes-vuodesta tulee vaikea

Yksi suurimmista työlainsäädännön muutoksista pitkään aikaan astuu voimaan vuoden 2020 alussa; uusi työaikalaki. Rakennusliiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen totesi, että liiton näkökulmasta mitään dramaattista ei silti ole tapahtumassa.
– On kuitenkin 2 asiaa, jotka näkyvät tulevalla tes-kierroksella. Ne ovat enimmäistyöaikojen määrittely sekä työaikapankki. Työaikapankki tulee siis lainsäädännön kautta mahdolliseksi tesseistä huolimatta, Ojanen sanoi.
Työaikapankkia Rakennusteollisuus on pyrkinyt tuomaan tessiin jo kauan. Pankin ideana on isännän kannalta se, että töitä tehdään enemmän silloin kun niitä on ja hiljaisempana aikana poltetaan ylityötunteja pois.
Rakennusliiton varapuheenjohtajan Kimmo Palosen mukaan oman kierteensä tes-kierrokselle tuo kikyyn kuulunut työajan pidennys.
– Sehän ei oikeastaan ole meidän ongelmamme, koska emme olleet työajan pidennyksessä mukana. Tekemästämme sopimuksesta tuli silloin kritiikkiä, mutta jälkikäteen se osoittautui hyväksi ratkaisuksi niissä olosuhteissa.
Palonen arveli, että työajan pidennys voi silti näkyä keskustelussa työnantajapuolen kanssa, kun muissa liitoissa joudutaan mahdollisesti ostamaan tunnit pois.
– Mutta me emme ole myyneet mitään, joten mitään ei tarvitse myöskään ostaa takaisin, vaikka työnantajat ajattelisivatkin, että meidänkin pitäisi siitä jotain kärsiä. Joka tapauksessa myös rakentajat kärsivät siitä, kun työnantajamaksuja siirrettiin työntekijöiden kontolle, Palonen totesi.
Palosen mukaan rakentajien kannalta olennaista on nyt se, miten tiukasti RT on Elinkeinoelämän Keskusliiton ohjauksessa.
– Kun ulkopuoliset alkavat sekaantua neuvotteluihin, tulee yleensä pahaa jälkeä. Valtakunnansovittelija on jo sanonut, että Bulevardilta on turha tulla hakemaan yleistä linjaa eli ensimmäisen sopijan linjaa suurempia korotuksia. No meillä on sovittelupakko mutta ei sovintopakkoa.
Palonen toivookin, että rakennusalalla tes-ratkaisu saataisiin tehtyä hissun kissun, eikä sovittelijan vastaanotolle tarvitsisi edes mennä.

Johanna Hellsten