Taantumassa kannattaa elvyttää

STTK:n tuore pääekonomisti Patrizio Lainà ei usko leikkauspolitiikkaan.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n pääkonttorilla talouselämän suuria linjoja tarkastelee uusi kasvo, sillä Ralf Sundin jäätyä eläkkeelle pääekonomistiksi valittiin Patrizio Lainà. Ennen tätä pestiä Lainà työskenteli SAK:n ekonomistina.
STTK:n pääekonomistin tehtäviin kuuluu ottaa näkyvästi kantaa talouspolitiikkaan. Hallituksen ohjelma on Lainàlle hyvinkin tuttu, sillä hän oli viime keväänä Vasemmistoliiton taustaneuvottelijana Kestävän talouden Suomi -työryhmässä hallituksen kokoamisvaiheessa.
– Se oli luottamustehtävä, jonka hoidin vapaa-ajallani.
Työllisyysasteen nostoon kannattaisi Lainàn mielestä panostaa mahdollisimman varhain mahdollisimman paljon. Vähittäinen tasokorjaus ei ehdi parantaa työllisyyttä riittävän nopeasti.
– Hallituksen kannattaisi ensimmäiseksi lisätä työvoimapalveluita ja panostaa palkkatukeen. Ne ovat keskeisimmät työllisyyttä kohentavat keinot.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että kansainvälisen talouden pahimmat uhkakuvat eivät toteutuisi. Luvassa on kuitenkin talouskasvun hiipuminen, mihin hallituksen olisi hyvä reagoida. Rahapolitiikka ei ole euron takia hallituksen omissa näpeissä, mutta Euroopan keskuspankki EKP:llä on luultavasti tällä kertaa aikaisempaa elvyttävämmät otteet rahapolitiikassa.
– Talouskuri- ja leikkauspolitiikan tulokset on jo nähty. En usko, että siihen lähdetään tällä kertaa.
Vanhan tiukan talouskurin lopputuloksena olisi luultavasti populististen liikkeiden nousu euromaissa. Olisi myös mahdollista, että jokin euromaa saattaisi lähteä valuuttaunionista. Tästä on jo saatu pientä esimakua Italiasta.
– On puhuttu jopa helikopterirahasta eli annettaisiin rahaa suoraan kansalaisille, jos valtiot eivät elvytä taloutta.
EKP:lle on väläytelty myös oikeutta talouden pönkittämiseksi ostaa pörssiosakkeita valtion velkakirjojen lisäksi.
– Velkakirjojen ostolla ei ole ollut suoraa vaikutusta reaalitalouteen. Osakkeiden ostolla ei todennäköisesti olisi sen suurempaa vaikutusta.
Lopputuloksena olisi keskuspankkikapitalismi, jossa EKP määrittelisi ostoillaan osakkeiden arvon valtionlainojen korkotason lisäksi. Valtioiden elvyttävä finanssipolitiikka olisi paras ratkaisu, mutta EU-maiden itse luomat budjettisäännöt hankaloittavat tälle tielle lähtemistä. Silloin helikopteriraha saattaa olla helpompi ratkaisu.
– Finanssipolitiikassa olemme jo siinä tilanteessa, että sääntöjen noudattamista katsotaan sormien läpi. Valtiot saavat epäsuoran kehotuksen elvyttää.
Kreikan, Espanjan ja Portugalin talousvaikeuksista on ehkä opittu jotain ja seuraavassa taantumassa toimitaan fiksummin.

Raksalla kesätöissä

Lainà oli opiskeluaikoinaan yhden kesän rakennustöissä 10 vuotta sitten apupoikana.
– Talouden taantuma näkyi sillä lailla, että kesätyöpaikkoja ei ollut hirveästi tarjolla.
Vantaalainen julkisivuremontti tutustutti Lainàn rakentamisen parhaisiin puoliin. Kesäkelillä ulkotöitä oli mukava tehdä.
– Siinä näki oman työnsä jäljet, kun remontti eteni. Se oli palkitsevaa, sillä asunnot ovat ihmisille tärkeitä. Työkaverit olivat myös mukavia
Moni ammattiliitto valmistautuu ensi talvena käytäviin työehtosopimusneuvotteluihin. Työnantajien mielestä palkankorotusvara on loppunut jo ennen neuvottelujen alkua.
– Rakennusalan palkkakehitys on ollut heikkoa viime vuosina. Korotukset ovat perustuneet tes-sopimuksissa sovittuihin korotuksiin.
Lainàn mukaan tes-kierroksen paineet ovat monessa ammattiliitossa kovat. Reaaliansiot eivät ole nousseet merkittävästi viimeisten 10 vuoden aikana. Monilla aloilla kiky-sopimus hankaloittaa neuvotteluja, vaikka se oli sovittu joissakin tesseissä määräaikaiseksi.
– Taloudessa on mennyt viime aikoina hyvin, työttömyys on vähentynyt ja yritykset ovat tehneet voittoa. Kyllä sen pitää jollain tavalla heijastua myös palkkakehitykseen.
Palkansaajarahastot voisivat olla yksi tapa taata työntekijöille suhdanteista riippumattomampi palkkakehitys.
– Se olisi työnantajallekin hyvä keino maksaa palkkoja palkansaajarahaston kautta silloin, kun taloudessa menee huonosti. Vastaavasti rahastoon kerättäisiin varoja hyvinä aikoina. Etenkin rakennusalalla suhdanteet heittelevät rajusti.

Rahantekokone pankeilta valtiolle

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on Lainàlle entuudestaan tuttua. Hän on muun muassa Suomen Talousdemokratia ry:n perustajajäsen.
– Kaikki alkoi vuoden 2008 globaalista finanssikriisistä. Olin juuri aloittanut kansantalouden opinnot. Makrotaloustieteen luennolla professorilta kysyttiin, miksi markkinoilla on käynyt näin. Vastaus oli, että ihmiset halusivat yhtäkkiä vähentää työntekoaan.
Valtavirtataloustieteen kyvyttömyys selittää talouslamaa vei Lainàn etsimään vastausta jälkikeynesiläisen taloustieteen piiristä. Yksi tärkeimmistä oivalluksista oli se, että valtaosan maailman rahasta luovat tällä hetkellä yksityiset pankit.
– Valtiolle on jäänyt vain rooli käteisrahan luomisesta. Yksityiset pankit hyötyvät, kun ne luovat rahaa. Se oli minun oikeustajuni vastaista.
Talousdemokratian ensimmäinen tehtävä oli kertoa ihmisille miten systeemi toimii.
– Ensimmäiset reaktiot olivat, että älä puhu paskaa, mikä foliohattu sinulla on päässäsi.
Jälkikeynesiläiset teoriat ovat murtautuneet hiljalleen osaksi taloustieteellistä keskustelua. Tänä päivänä ne ovat hyväksyttyjä jopa keskuspankkien strategioissa. Lainàn oma väitöskirja käsitteli sitä, miten keskuspankki voisi ottaa pankkien tekemän rahanluontivallan itselleen.
– Yksityiset pankit painoivat 1800-luvulla omaa rahaa. Käteisen luominen siirrettiin keskuspankeille ja tilirahan luominen jäi yksityispankeille.
Sähköisen rahan luominen olisi helppo siirtää valtiolle. Todennäköisesti pankit kehittelisivät taas omia rahanluontijärjestelmiä julkisen rahan päälle.
– Pankkien pitää keksiä ihmisiä paremmin hyödyttäviä palveluja.
Sähköinen käteinen voi olla muutaman vuoden päästä todellisuutta Ruotsissa, sillä käteisellä maksaminen vähenee nopeasti. Tutkijat ennustavat, että Ruotsissa käteisraha katoaa käytöstä 2020-luvun alkupuolella.
Pankkitoimintaan ovat lähiaikoina tulossa myös digitaalitalouden teknologiajätit. Esimerkiksi Facebook on ottamassa oman virtuaalivaluuttansa käyttöön ensi vuoden puolella. Apple on jo julkaissut oman luottokorttinsa.
– Yritykset pääsevät silloin kiinni maksuliikenteeseen, joka on vielä pankkien monopoli.

Teksti: Jukka Nissinen
Kuva: Kimmo Brandt