Hyvä kesätyö

Eetu Rytö pääsi 4 muun rakennusalan opiskelijan kanssa kunnon hommiin.

Johanna Hellsten

Hikinen heinäkuun aamupäivä ja Helsingissä Fabianinkadulla tehdään julkisivu- ja kattoremonttia. Työmaalla töissä on myös Eetu Rytö, joka pääsi Rakennusliiton avustuksella kesätöihin Uudenmaan Rakennus ja Maalauspalvelu Oy:hyn.
– Työskentelin hetken kentänhoitajana ja silloin pääsin purkamaan yhtä keittiötä, rakentamaan ja maalaamaan. Siitä lähti kiinnostus rakennusalaan ja hain Herttoniemen ammattioppilaitokseen rakennuspuolelle, 2. opintovuotensa syksyllä aloittava Rytö kertoo.
Rytö haki ensimmäisen vuoden opintojen jälkeen aktiivisesti kesätöitä, mutta mitään järkevää ei tuntunut löytyvän. Hän kävi myös Rakennusliiton järjestämillä rekrypäivillä.
– Siellä oli valitettavasti enemmän vuokrafirmoja, enkä halunnut ottaa riskiä, onko töitä vai ei. Otin yhteyttä liiton oppilaitostiedottaja Anniina Kankaaseen ja hän alkoi järjestää asiaa.
Kangas otti kontaktin Rakennusteollisuus RT:hen ja pyysi, että sieltä lähetettäisiin kirje alan yrityksille. RT:stä otettiin yrityksiin yhteyttä ja tiedusteltiin, olisiko jollain tarvetta hyville kesätyöntekijöille. Lopputulos oli se, että Uudenmaan Rakennus ja Maalaus palkkasi peräti 5 opiskelijaa kesätöihin.

Hyvä työnantaja

Usein käy niin, että kesätyöntekijät ja harjoittelijat pannaan lähinnä siivoamaan työmaita. Näin ei käynyt Rytön kesätyön kanssa.
– Olen ollut tällä työmaalla nyt 2 viikkoa. Tällä hetkellä laitamme saumausmassaa peltikaton saumoihin. Minulla on kaveri vuokrafirman kautta kesätöissä ja hän on päässyt lähinnä siivoamaan telineitä.
Talo on huputettu ja siellä on melkoisen kuuma, sillä työtä tehdään mustalla peltikatolla.
– Pressut ovat valkoiset ja tuntuu siltä, kuin ne häikäisisivät silmiä, Rytö naureskelee.
Tukalat työolosuhteet eivät silti ole karkottamassa miestä alalta. Työnantajakin muistuttaa pitämään taukoja ja juomaan nestettä hikisissä hommissa.
– Tämä on hyvä työnantaja, Rytö toteaa ykskantaan.
Myös työn ohjaukseen on kiinnitetty huomiota.
– Meillä on viisikymppinen nokkamies, joka neuvoo ja ohjaa. Vaikeammissa kysymyksissä voimme aina ottaa whatsappilla yhteyttä isompaan pomoon, Ossiin. Koska en ole ollut aiemmin alalla, ei esimerkiksi tuntilistojen täyttäminen ollut aluksi ihan helppoa. Ossi on neuvonut siinäkin, Rytö sanoo.

Ammattikoulu on mainettaan parempi

Nykyään ammattikoulu perustuu paljon enemmän opiskelijan omaan aktiivisuuteen kuin ennen. Rytölle tämä on sopinut hyvin.
– Minä pystyn valmistumaan hyvin nopeasti. Jos vaan tekee niitä hommia, se nopeuttaa valmistumista todella paljon. Luulen myös, että jo alalla työskenteleville, joilla ei ole tutkintoa, tämä on madaltanut kynnystä lähteä koulun penkille. Heidän ei tarvitse kuin käydä YTO-opinnot (yhteiset tutkinnon osat) ja he voivat suorittaa näytöt työpaikallaan, Rytö miettii.
Stadin ammattiopistossa Helsingin Herttoniemessä on Rytön mielestä riittävästi opetustunteja.
– Maanantaisin ja tiistaisin on koko päivä YTO-opetusta luokkahuoneessa ja muut viikonpäivät työskennellään työsalissa. Sinne voi myös mennä tekemään omia juttuja hyppytuntien aikana, Rytö kertoo.
Käytännön osaaminen painottuu kaikessa oppimisessa yhä enemmän.
– Meidän opettaja on sanonut, ettei päästä yhtään sellaista opiskelijaa läpi, joka ei ole ollut oikealla työmaalla. Työsalia ei voi verrata oikeisiin työskentelyolosuhteisiin. Teimme talon perustustyötkin sisätiloissa!
Mitä nuori mies haluaisi seuraavaksi tehdä? Ei ainakaan maalausta.
– Olen liian tarkka ronskeihin maalaushommiin. Kattotyöt kiinnostavat.