Joko työttömän elämä helpottuu?

Työttömyyttä kannattaisi torjua jo töissä ollessa.

Teksti: Jukka Nissinen
Kuva: Kimmo Brandt

Työttömien Keskusjärjestön toimistolla Helsingin Länsi-Pasilassa on tällä hetkellä varovaisen optimistiset odotukset tuoreen Antti Rinteen (sd.) hallituksen työvoimapoliittisen ohjelman ansiosta.
– Jos vertaa edellisen hallituksen ohjelmaan, missä oli pääasiassa leikkauslistaa, nykyinen on parempi ja valoisampi, toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski sanoo.
Vaikka hallitusohjelmassa ei ole suoria lupauksia lisämäärärahoista työttömyyden hoitoon ja ehkäisyyn, ohjelman kirjaukset ovat Haapakosken mielestä oikeansuuntaisia. Esimerkiksi työllisyyspalveluihin luvataan lisää työntekijöitä. Osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille helpotetaan.
Hallitusohjelman työttömyysturvaa käsittelevässä kohdassa maininta aktiivimallin leikkureista ja velvoitteista sai Haapakosken puhelimen heti soimaan.
– Se suututti heti jäseniä, sillä se on kirjoitettu hyvin kryptisesti. Poistetaanko se vasta sitten, kun työllisyysvaikutukseltaan vastaavista toimenpiteistä on päätetty? Kuka ne selvittää?
Haapakosken mielestä työllisyysvaikutuksia on mahdoton löytää käytettävissä olevilla luotettavilla tutkimusmenetelmillä. Ainoa varmasti mitattava asia on se, että työttömien valmennusta tarjonneiden yritysten liikevoitto oli pompannut tänä vuonna moninkertaiseksi.

Työttömän palvelut ovat hajallaan

Työkyvyn ylläpito ja osaamisen pitäminen ajan tasalla on nykyisen työvoimapoliittisen järjestelmän puitteissa osoittautunut hankalaksi. Yksi tilannetta hankaloittava tekijä on se, että työttömän asioita hoidetaan monessa paikassa yhtä aikaa.
Työttömien ja opiskelijoiden ohjaukseen kannattaisi panostaa, sillä se toisi monella tapaa joustavuutta työmarkkinoiden toimintaan. Haapakoski on opiskellut myös Yorkin yliopistossa Britanniassa, jossa oppilaan ohjaus oli aivan toisella tasolla kotimaiseen opinto-ohjaukseen verrattuna.
– Oppilaan rinnalla kuljetaan aivan toisella tavalla. Britanniassa neuvotaan opiskelijaa erilaisissa hakutilanteissa. Vapaan opiskelun haittapuolena on usein se, että opiskelu on tehotonta.
Työttömän ohjaus voi olla vielä heikompaa ja se vaihtelee huomattavasti TE-toimistojen välillä. Yhtä virkailijaa kohden voi olla jopa 1 000 asiakasta. Työttömien koulutuspalvelut puolestaan ostetaan yrityksiltä ja oppilaitoksilta.
– TE-toimistot kilpailuttavat palveluita. Kuinka hyvin koulutusta osataan tilata ja löytyykö oikeanlaista tarjontaa? Varsinkin yritysten kanssa yhdessä suunnitellut kurssit voivat olla laadukkaita. Yleiskurssit, joille narrataan porukkaa, voivat olla hyvin heikkoja.
Osa työttömistä jää työnhaku- ja kansalaistaitojen opettelukurssien kierteeseen, koska TE-toimistojen on myös täytettävä omat työttömyyskortistokiintiönsä. Haapakosken mukaan pysyvämpi palkkatuki saattaisi auttaa kurssitusta paremmin työttömyyden torjumisessa. Myöskin työkyvyttömyyseläkepolulle johtava työkykyselvitys voi olla ratkaisu joillekin työttömille.
Poliitikoilla ei ole kuvaa siitä, millaisia työttömien laadukkaat palvelut ovat. Viime vuosikymmeninä julkisen vallan roolia on haluttu pienentää ja esimerkiksi työttömien koulutus on ulkoistettu lähes kokonaan.
– Onko se, että TE-toimisto hankkii kaikki palvelut ulkopuolelta, paras mahdollinen malli? Julkinen työllisyyspalvelu on tärkeä, vaikka sen lisäksi olisi yksityistä koulutusta ja työnvälitystä. Julkinen toimija kerää kaikki tahot yhteen.
Pirkanmaan määräaikainen työllisyyskokeilu on Haapakosken mukaan hyvä esimerkki toimivasta työllistämisessä. Kokeilussa mukana olleet kunnat ottivat vastuulleen 22 000 pitkäaikaistyötöntä. Kuntien ympärille luotiin yhteistyöverkosto, jossa oli mukana TE-toimistojen lisäksi yrityksiä ja yhdistyksiä. Kokeilu loppui vuodenvaihteessa hyvistä kokemuksista huolimatta.

Työttömille uraohjausta

Haapakosken työttömyydenhoidon ideaalimalli on hyvin yksinkertainen. Se lähtisi liikkeelle jo ennen varsinaista työttömyysjaksoa. TE-keskuksen palvelut olisivat käytössä jo työsuhteen kestäessä.
– Silloin voitaisiin keskustella siitä, mitä palveluja tarvitaan. Se voisi olla jopa kuntoutusta.
Työttömyysjakson alkaminen on monelle työttömälle shokki, johon auttaa parhaiten lyhyt loma. Sen jälkeen tarjolla olisi uraohjausta hyvän sparraajan kanssa. Alkuun uraohjaustapaamisia olisi tiheään, enintään pari tuntia kerrallaan.
– Uraohjaajalla pitäisi olla verkostot kunnossa. Sparraaja tietäisi, missä on työtä tarjolla ja mihin kannattaa ottaa yhteyttä.
Sparraaja pystyisi myös tarvittaessa hankkimaan työttömälle lisäkoulutusta, jos uusi työpaikka sitä vaatisi.
– Ei nykyisissäkään palveluissa ole mitään vikaa, mutta hyvin usein tarjotaan samoja ratkaisuja, vaikka pitäisi tehdä jotain uutta ja eteenpäin vievää.
Jokaisen työttömän tilanne on sen verran erilainen, että se vaatii tarkempaa paneutumista.
– Tarvittavan palvelun saaminen ei saisi olla kiinni siitä oletko töissä, työttömänä vai työkyvyttömänä. Hyvä palvelu syntyy asioita yhdistelemällä.
Poliitikkojen olisi hyvä käydä tutustumassa tanskalaiseen työllisyysturvaan, joka tarjoaa hyvät palvelut ja reilun työttömyyspäivärahan lyhyen työttömyyden ajalle.

STEA halusi toiminnanjohtajan

Haapakoski valittiin Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajaksi 3 vuotta sitten. Sitä ennen hän oli 2 vuotta keskusjärjestön hallituksen puheenjohtajana.
– Muutos johtui rahoittajamme eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n vaatimuksesta toiminnanjohtajavetoiseen malliin.
Työttömien yhdistykset ovat monessa mukana. Laajan EU:n ruoka-avun jakopisteverkoston lisäksi yhdistyksillä on muun muassa ruokaloita, työpajoja ja kierrätyskeskuksia, jotka työllistävät työttömiä.