Sinun pomosi äänestää varmasti

Johtajat käyttävät äänioikeuttaan ja saavat mieleisiään poliitikkoja. Duunarilla on sama valta päättää politiikan suunnasta.

Teksti: Jukka Nissinen
Kuva: Kimmo Brandt

Perinteinen kuva vaaleista on se, että johtajat marssivat joukolla äänestysuurnille vaikka räntäsateessa. Samaan aikaan duunarit jäävät kotiin tai lähtevät pilkille, mikäli keli vaalisunnuntaina sattuu olemaan mukavan aurinkoinen.
– Itse asiassa äänestysaktiivisuudesta ammattiasemasta on tullut vielä erottelevampi jako kuin aikaisemmin, väitöskirjatutkija Hannu Lahtinen toteaa.
Lahtinen tekee tutkimustyötä Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa.  Tänä vuonna valmistuva väitöskirja käsittelee väestöryhmittäisiä äänestyseroja. Yhtenä väitöstutkimuksen aineistona on neljännes suomalaisista äänestäjistä. Tilastokeskus on yhdistänyt tiedot vaaliuurnilla käymisestä erilaisiin tilastotietoihin, kuten henkilön ammattiin. Ihmisten henkilöllisyys on salattu tutkijoilta. Tästä on saatu kansainvälisestikin harvinainen ja tieteellisesti merkittävä tutkimusaineisto.
– Äänestäminen on mielenkiintoinen tutkimuskohde. Tekona se on hyvin yksilöllinen, se mennään tekemään yksityisesti äänestyskoppiin. Toisaalta äänestäminen on hyvin sosiaalinen tapahtuma. Yksi ääni ei paljoakaan merkitse, mutta sitten kun niitä on iso kasa, silloin muutetaan vähintään eduskunnan kokoonpanoa.
Monet sosiaaliset tekijät, kuten ammatti, koulutustausta, asuinalue ja ikä vaikuttavat äänestyspäätökseen.
– Ihmisen perhetausta vaikuttaa äänestämiseen paljon. Jos perheessä ei ole ollut tapana äänestää, se jää helposti tekemättä seuraavaltakin sukupolvelta.
Jos vanhempien luottamus suomalaiseen yhteiskuntaan on kadonnut, vaaliuurnille lähteminen ei kiinnosta heidän lapsiakaan. Ne, jotka tuntevat pärjäävänsä yhteiskunnassa, äänestävät varmasti.
Lahtisen mukaan äänestysaktiivisuutta muokkaavat sosioekonomiset erot ovat tutkimusaineiston perusteella yllättävän suuria. Kun Lahtinen on esitellyt tuloksia kollegoilleen, he ovat hämmästelleet sosioekonomisten tekijöiden merkittävyyttä. Aikaisempaa suurempien erojen taustalla voi osittain olla myös aiempaa tarkempi tilastollinen aineisto.

Työttömyys vähentää äänestysintoa

Manner-Suomen heikoin äänestysvilkkaus oli viime eduskuntavaaleissa pohjoissavolaisessa Kaavin kunnassa, jossa 59 prosenttia asukkaista lähti vaaliuurnille. Sama ilmiö nähtiin suurten kaupunkien työläiskaupunginosissa. Uutterimmin äänestettiin Kauniaisten kaupungissa, jossa lähes 85 prosenttia kaupunkilaisista kävi äänestämässä.
SAK on puolestaan tutkinut työntekijöiden varmuutta käydä äänestämässä. Nämä haastattelututkimusten tulokset ovat olleet samansuuntaisia Lahtisen saaman aineiston kanssa.
– Rakennustyöntekijät eivät ole kaikkein passiivisinta porukkaa vaaleissa, Lahtinen muistuttaa.
Ammattitaitoiset työntekijät käyvät huomattavasti vilkkaammin äänestämässä työelämän ulkopuolelle tippuneiden äänestäjien ryhmään verrattuna.
Yksi syy työntekijöiden välipitämättömyyteen vaaleja kohtaan voi löytyä puolueista itsestään. Yhteiskuntatieteilijät ovat ennustaneet työväenluokan häviämistä jo pitemmän aikaa. Puolueiden mielestä poliittisen pelikentän keskustasta löytyvät äänestäjät ovat kaikkein kiinnostavin ryhmä, jota yritetään houkutella vaalikampanjan kautta äänestämään. Lahtisen mukaan politiikan teemat ovat toimihenkilöistyneet. Duunarin on vaikeampi löytää kiinnostavia näkökulmia politiikanteosta.
Vuonna 2003 Tony Halme keräsi eduskuntavaaleissa Helsingin vaalipiirissä yli 16 000 ääntä ja käytännössä pelasti Timo Soinin ja perussuomalaisten poliittisen tulevaisuuden. Halme keräsi äänipottinsa erityisesti Itä-Helsingin lähiöistä. Myös moni rakentaja äänesti Halmetta.
– Kun työväestö löytää heitä puhuttelevan ehdokkaan, he lähtevät äänestämään. Aikaisemmin meillä oli duunaritaustaisia eduskuntaehdokkaita ja kansanedustajia, mutta ne ovat nykyään käyneet vähiin, Lahtinen miettii.

Isompi porukka, mukavampi äänestää

SAK:n ennen viime eduskuntavaaleja teettämässä haastattelututkimuksessa SAK:laisten liittojen jäseniä kiinnostivat erityisesti sosiaaliturvaan, työelämän ja hyvinvointipalvelujen kehittämiseen sekä veropolitiikkaan liittyvät asiat. Tulevissa vaaleissa työttömyysturvasta olisi helppo tehdä rakentajia kiinnostava kampanjointikohde.
Lahtinen on alustavasti pohtinut miten äänestysaktiivisuutta saataisiin nostettua.
– Kaikilla on oikeus äänestää, mutta taustalle tarvitaan laajempi yhteisö, jotta ihmiset lähtevät äänestämään. Kun sosiaaliset etäisyydet kasvavat liian pitkiksi tai politiikassa ei käsitellä ihmisiä kiinnostavia asioita ymmärrettävästi, silloin se äänestäminen on liian ison harppauksen päässä.
Monissa tutkimuksissa on todettu, että aikaisemmin ammattiliittojen asema osana poliittiseen toimintaan osallistumista on ollut jäsenilleen tärkeämpi asia.
– Ammattiliittojen rooli on muuttunut. Ihmiset eivät koe niitä poliittisen osallistumisen välineenä, vaan palvelujen tuottajana.