Rakentaja-ehdokkaat esittelyssä

Eduskuntavaaleissa on ehdolla useita liiton jäseniä. He esittelevät tärkeimpiä teemojaan seuraavilla sivuilla.

Johanna Hellsten

Rakentajien teemoissa toistuvat luonnollisesti työhön liittyvät asiat. Palkalla pitää tulla toimeen ja yleissitovat työehtosopimukset tulee säilyttää. Myös alipalkkauksen kriminalisointia pidetään tärkeänä.
Rakentajat eivät kuitenkaan unohda työelämän ulkopuolella olevia ihmisiä; työttömiä, lapsia ja vanhuksia. Varhaiskasvatuksen ja hyvän vanhustenhuollon tärkeyttä korostaa ehdokkaista lähes jokainen. Aktiivimalli ja työttömien ylenmääräinen kyykyttäminen on ehdottomasti rakentajien leikkauslistalla.
Ehdokkaat ovat saaneet itse valita tärkeimmät teemansa, emmekä ole ohjanneet kyselyä mihinkään suuntaan. Olemme lähettäneet kyselyn tiedossamme oleville Rakennusliiton aktiiviehdokkaille.

 

Jarmo Alatarvas (vas.)
Lapin vaalipiiri: 50

Työtä

Työtä ja työn tekemistä tulee puolustaa pitämällä kiinni suomalaisesta sopimuskulttuurista. Tähän kuuluu ensisijaisesti työehtosopimusten yleissitovuuden säilyttäminen, joka hyödyttää niin työnantajia kuin työntekijöitäkin. Vain yhdessä sovitut työelämän pelisäännöt synnyttävät yhteiskunnallisesti hyödyttävää työtä ja hyvinvointia, kun työntekijät taustatekijöihin katsomatta ovat samalla viivalla ja saavat työstään kohtuullisen korvauksen. Lapissa toimialarajat ylittävä yhteistyö on avain uusien työpaikkojen syntymiseen, ja sen toteutumisen eteen on tehtävä määrätietoista politiikkaa.

Toimeentuloa

Ihmisten täytyisi saada toimeentulonsa ensisijaisesti palkkatyöstä. Työstä saatavan palkan tulisi siis olla sellainen, että se riittää elämiseen hyvinvointivaltiossa. Nykypäivän trendi tuntuu olevan teetättää ihmisillä palkattomia töitä ja maksattaa yhteiskunnalla erilaisten tukien muodossa loput. Näin ei pitäisi olla työssäkäyvien ihmisten kohdalla. Silloin, kun työtä ei ole, täytyy toimeentulo turvata yhteiskunnan avulla. Työttömät eivät kaipaa aktiivimallikikkailua, vaan turvaa ja toimeentuloa silloin, kun sitä ei itsellä ole mahdollisuus ”perinteisin” keinoin hankkia.

Perusturvaa

Perusturva ei ole ainoastaan läjä verovaroin tuotettuja etuuksia, kuten työttömyystuki, lapsilisät tai äitiyspäiväraha. Perusturvaan kuuluu myös maksuton koulutusjärjestelmämme, infrastruktuurimme sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelumme. Tämä perusturva on jatkossakin rahoitettava verovaroin ja pitää julkisessa omistuksessa, eikä myydä eniten tarjoavalle. Ylikansalliset kasvottomat yhtiöt tuskin vähät välittävät, mitä perusturvallemme tapahtuu, kunhan sillä voi vain tahkota voittoa. Ei yksityistämistä, vaan huolenpitoa omista palveluistamme ja niiden sujuvuudesta.

 

Jari Jääskeläinen (vas.)
Uudenmaan vaalipiiri: 330

Alipalkkauksen kriminalisointi

Suomessa työskentelee liian paljon työntekijöitä liian pienellä palkalla. Kiinni jäätyään työnantajalle ei koidu muuta ”sanktiota” kuin maksaa maksetun palkan ja tessin mukaisen palkan erotus, eli työnantaja kuittaa vain velkansa työntekijälle. Voidaan sanoa, että nykylainsäädäntö jopa ”kannustaa” työnantajia maksamaan liian pieniä palkkoja varsinkin, kun kiinnijäämisen riski on pieni ja saavutettu hyöty suuri. Alipalkkaus on tyypillinen ilmiö, kun urakoita ketjutetaan. Eli karkeasti sanottuna työntekijän riisto on laillistettu. Työehtojen yleissitovuus toimii Suomessa perälautana, se on kaiken perusta ja se pitää säilyttää.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisesta koulutuksesta on leikattu aivan järjettömästi, voidaan puhua jopa koulutuksen alasajosta. Nyt suunta on muutettava ja ammatillinen koulutus tarvitsee lisäresursseja ja työnantajia on velvoitettava ottamaan aiempaa enemmän ohjattavia työmaille. Ja tähän meidän on vain rakennettava kannustin työnantajille. Myös pitkän päivätyön tehneitä rakentajia tulee käyttää ammattikoululaisten ohjaajina, näin myös heidän työuriaan jatketaan. Tämä auttaa myös vanhempia rakentajia siirtymään terveenä eläkkeelle.

Aktiivimalli on kumottava

Viimeinen työmarkkinaneuvottelukierros oli poikkeava.  Sipilän hallitus sotkeentui neuvotteluun pakottaen pakkolailla uhaten työntekijäpuolen hyväksymään ns. kiky-sopimuksen eli kilpailukykysopimuksen. Työntekijäpuolella tämä tunnetaan paremmin kiristys-ja kyykytys-sopimuksena. Termi kuvaa neuvottelujen todellista tilaa paremmin. Kikyssä ”sovittiin” että uusia leikkauksia ei tehdä, mutta kuitenkin Sipilä ja Orpo yhdessä silloisen perussuomalaisen työministerin Jari Lindströmin kanssa keksivät aktiivimallin, joka leikkasi 160 000 työttömältä 4,65%.

 

Joni Kortelainen (sd.)
Savo-Karjalan vaalipiiri: 10

Ihmisten hyvinvointi

Politiikassani keskeisenä periaatteena on aina ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Palvelut on pidettävä lähellä ihmistä. Poliittisia päätöksiä on tehtävä ihmisten hyvinvoinnin näkökulmasta. Ihmisten kuuntelemisella taataan, että päätöksillä onnistutaan edistämään tätä tavoitetta.

Lapsiperheiden tukeminen

Lapsiperheiden tukemista pitää lisätä syntyvyyden nostamiseksi Suomessa. Maksuton varhaiskasvatus sekä toisen asteen koulutus tukevat tätä tavoitetta. On myös pidettävä huolta, että lapsiperheet pärjäävät arjessa. Silloin kun tukea tarvitaan, tukea pitää olla saatavilla. Valtion ja kuntien yhteistyötä pitää tässä asiassa lisätä huomattavasti.

Maaseutuelinkeinojen edistäminen

Kovalla vauhdilla etenevä kaupungistuminen uhkaa maaseutuja, jolloin maaseutujen elinvoimaisuus heikkenee. Tämä lisää alueiden riippuvuutta muun muassa rahoituksen suhteen. Järkevillä toimenpiteillä pidetään maaseudut mukana kehityksessä. Tämäkään asia ei tarvitse vastakkainasettelua, vaan voimme aidosti miettiä, miten edistämme yhteistä tavoitettamme, joka on hyvinvointivaltio nimeltä Suomi. Hyvinvointivaltioon kuuluvat myös kehittyvät maaseudut.

 

Veli Paasimaa (vas.)
Oulun vaalipiiri: 95

Yleissitovuus säilytettävä

Yleissitovuuden poistosta seuraisi, että olemassa olevia työehtosopimuksia ei tarvitse noudattaa ja palkastaan joutuisi käytännössä sopimaan jokainen itse, ei ne palkat ainakaan nousisi. Koko työmarkkinajärjestelmä romuttuisi ja mahdollistaisi työnantajaliittoon kuulumattomien yritysten maksaa puolta pienempää palkkaa. Toisin sanoen suomalaisten työntekijöiden ansiotaso romahtaisi. Saatavuusharkinnan poistoa tultaisiin samalla vaatimaan, joka aiheuttaisi täysin villit työmarkkinat ja tilanteen, jossa valvonta työoloista ja työehdoista olisi käytännössä mahdotonta.

Aktiivimalli on peruttava

Tämä työttömiä kurjistava ja rankaiseva malli on peruttava. Ei voi olla niin, että työttömiä kiusataan ja vaaditaan täyttämään aktiivisuusedellytyksiä, jotka todellisuudessa ovat jopa mahdottomia. Tässä syyllistetään työtöntä siitä, että hän on työtön, mille hän ei todennäköisesti edes mahda mitään. Noin 150 000 työttömän tuloja on leikattu mallin ansiosta ja heidän asemaansa kurjistettu entistään siitä, ettei töitä yksinkertaisesti ole.

Turvallinen vanhuus

Kaikkien ikäihmisten on saatava viettää eläkepäivänsä turvallisesti ja on taattava, että he saavat laadukasta ja hyvää hoitoa. Vanhuspalvelut ja lastenpäivähoitopalvelut eivät saa mennä markkinajohtoisesti raha edellä, vaan hoitohenkilöstöä tulee olla riittävästi ja myöskin tukityöhenkilöstön mitoitus pitää olla riittävä. Nyt varsinkin yksityispuolella on palkkakustannuksissa säästetty tuottavuuden nimissä ja maksimoitu voitot vanhusten ja lasten kustannuksella. Tämä on härskiä ahneutta, eikä enää inhimillistä toimintaa.

 

Matti Semi, (vas.)
Savo-Karjalan vaalipiiri: 64

Minun eduskuntatyöni tavoitteeni liittyvät työhön, tasa-arvoon ja oppimiseen.
Työhön liittyvät tavoitteet sisältävät työehtosopimusten yleissitovuuden säilyttämiseen ja alueellisten erojen huomioimiseen. Suomi on alueellisesti erittäin harvaan asuttu maa, jossa työntekijöiden työhön liittyvät matkat vaativat omaa kulkuneuvoa. Pidän tärkeänä esim. päätettäessä liikenteen verotuksesta huomioidaan alueelliset erot ja työntekoon liittyvä joukkoliikenteen puuttuminen suurimmasta osaa maatamme.
Myös elinikäiseen oppimiseen on panostettava, sillä tekniikka kehittyy jatkuvasti. Hyvä ammattitaito vaati myös uusinta tekniikkaa ja siihen tarvitaan koulutusta!

 

Kyösti Suokas (sit. vas.)
Uudenmaan vaalipiiri: 351

Saatavuusharkinnan säilyttäminen

Suomessa asuvilla on oltava etusija työllistyä omassa maassaan. Ulkomaisten työntekijöiden työlupien saatavuusharkinta on säilytettävä.

Yleissitovuus

Palkan pitää riittää elämiseen. Suomeen ei saa luoda halpatyömarkkinoita työehtosopimusten yleissitovuus romuttamalla.

Reilut eläkkeet

Eläketurvan pitää koskea kaikkia. Raskaan työn uuvuttamat tarvitsevat todellisen varhaiseläkkeen. Eläkeläisköyhyyttä voidaan helpottaa vain eläkkeitä tasaamalla.

 

Mika Tallgren (sd.)
Uudenmaan vaalipiiri: 313

Työ

Samasta työstä on maksettava sama palkka, ajatellaan sitten sukupuolten tasa-arvoa tai ulkomaalaisia työntekijöitä. Työnantajalla on vastuu siitä, että palkkaus ja työehdot ovat lainmukaiset. Jos rakentajia on saatavilla kotimaasta, on heillä oltava jatkossakin etusija EU:n ulkopuoliseen työvoimaan nähden. Olisi toivottavaa, ettei kukaan joutuisi vastentahtoisesti tekemään työtä sopimuksella, joka ei takaa yhtään työtuntia. Jatkuva epätietoisuus siitä, riittääkö palkka elämiseen. Moni joutuu turvautumaan toimeentulotukeen, se on väärin!

Perhe

Perhevapaauudistus on toteutettava! Yksilölliset ja joustavat vapaat kaikille perheille. Naisten työuria pitää tukea, sillä naisten eläkekertymät sekä palkka- ja urakehitys kärsivät nykytilanteessa, jossa hoitovapaita käyttävät pääosin naiset. Hallitus on leikannut kovalla kädellä myös varhaiskasvatuksesta, tämä ei voi olla näkymättä. Perheiden ongelmat ja lasten ja nuorten syrjäytyminen vaatii panostusta. Oikeutta päivähoitoon ei rajata, ryhmäkoot pidettävä kohtuullisina ja tarpeeksi ammattitaitoista henkilökuntaa varhaiskasvatukseen.

Koulutus

Parasta työllisyyden hoitoa on koulutuksen ja sivistyksen takaaminen kaikille. Aidosti maksuton toisen asteen koulutus on tärkeä asia. Nykyisestä ”yksilöllisestä” oppimisesta uhkaa tulla monelle nuorelle kovin yksinäinen opintie. Se uhkaa lisätä keskeytyksiä ja syrjäytymistä. Nuorten työpajatoiminnan jatko pitää myös turvata. Jos vastuu pajojen toiminnasta siirtyy kunnilta maakunnille, on monien pajojen jatko vaakalaudalla.

 

Heidi Vättö (vas.)
Kaakkois-Suomen vaalipiiri: 17

Hyvinvointivaltion ylläpitäminen

Haluan tehdä politiikkaa, jossa hyvinvointivaltio nähdään kokonaisuutena, ketjuna, joka tukee elämää koko matkalla. Panostamalla perheisiin, lapsiin, nuoriin, koulutukseen ja pitämällä huolta ikääntyvistä ihmisistä. Toimimalla pitkäjänteisesti sen hyväksi, että kaikki voivat olla osallisina yhteiskunnan toiminnassa, luodaan edellytykset positiiviselle kasvulle. Erityisen tärkeää on pitää huolta, että jokaisella lapsella ja nuorella on tasa-arvoiset mahdollisuudet rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Työelämän asioiden edistäminen

Haluan edistää ja ajaa työntekijöiden oikeuksia ja asioita muuttavassa työelämässä. Työelämän kuuleminen edistää luottamusta, vakautta ja oikeudenmukaisuuden kokemusta työelämässä. Ensi vaalikaudella tarvitsemme uudistuksia työelämässä, työelämän pelisääntöjen vahvistamiseksi. Tärkeimpinä alipalkkauksen kriminalisointi ja joukkokanneoikeus ammattiliitoille. Työntekijöiden oikeuksien takaamiseksi tarvitsemme vahvan ammattiyhdistysliikkeen ja sen mahdollistaman tärkeimmän edun, työehtosopimuksen, sekä työntekijämyönteistä politiikkaa.

Ympäristönäkökulman huomioiminen

Ympäristö ja luonto pitää huomioida kaikessa päätöksenteossa. Ympäristövaikutusten arviointi tulee ottaa osaksi kaikkea päätöksentekoa, eikä sitä pidä nähdä erillisenä yksittäisenä asiana. Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat yksi seuraavan hallituksen suurimpia asioita. Ilmastonmuutoksen torjuminen pitää nähdä ekologisena jälleenrakentamisena, joka ei tarjoa vain uhkia, vaan myös mahdollisuuksia uuden kehityksen kautta esimerkiksi biotaloudessa. Ilmastomuutoksen torjuminen on tärkeää toteuttaa sosiaalisesti oikeudenmukaisesti niin, ettei se lisää eriarvoisuutta esimerkiksi liikenteen osalta Suomen sisällä.