Lehmänhermot ovat tarpeen EU:ssa

Sirpa Pietikäinen haluaa kesyttää EU:n kolmipäisen lohikäärmeen.

Jukka Nissinen

Moni äänestäjä valittaa, että Euroopan unioni on monimutkainen kolossi.
– Ei EU ole mitenkään hankala tai monimutkainen. Kuka äänestäjistä muistaa oman kotikuntansa budjetin loppusumman? Mitä lautakuntia löytyy tai mitä kunnanhallituksen esityslistalla oli viime kerralla? Siitä huolimatta kukaan ei sano, että kunnallispolitiikka on niin monimutkaista, ­ettei voi äänestää, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen (kok.) vertaa.
Oma ehdokas löytyy esimerkiksi sillä perusteella, että joku on tuttu urheilupiireistä tai jonkun tiedetään ymmärtävän sosiaalialan kysymyksiä.
– Sitten äänestäjä voi soittaa sille urheilumiehelle ja kertoa, että urheiluhallin katto vuotaa. Mitä valtuutettu aikoo tehdä asialle? EU:ssa on aivan samalla lailla. Äänestäjä voi kysyä minulta, miksi työvoimaviranomaisella ei ole tarpeeksi valtaa puuttua asioihin, jotka eivät ole kunnossa.
Pietikäinen vertaa EU:n päätöksentekoa kolmipäiseen lohikäärmeeseen.
– Kaikki päät ovat itsenäisiä, mutta muita päitä ei kannata purra kuo-
liaaksi, koska silloin kuolee itsekin verenvuotoon.
– Komissio valvoo yleiseurooppalaista etua, vähän samalla lailla kuin ministeriön kansliapäällikkö Suomessa. Komissaarit ovat virkamiehiä.
Tämä porukka koordinoi esimerkiksi pankkivalvontaa tai yleiseurooppalaisten investointien nivoutumista valtioiden välillä.
– Neuvosto on kuin Kuntaliitto. Kun me seuraamme sote-valmistelua Hämeessä, me emme mieti miten se toimii Ylikiimingissä tai Rovaniemellä. Neuvostossa on itsekäs, kansallinen näkökulmansa ja sille on paikkansa. Mutta, jos sote tehtäisiin vain kuntien esitysten pohjalta tai työelämän lainsäädäntö koottaisiin jäsenmaiden kommenteista, siitä ei syntyisi järjellistä kokonaisuutta.
– Parlamentti edustaa ihmisten näkemyksiä siinä suhteessa miten he ovat vaivautuneet äänestämään. Brexitistä tai huonoista työelämän pelisäännöistä voi huomata, että parlamentilla on oikeasti väliä. Äänestyskoppia ei kannata jättää väliin.
Tässä eurooppalaisessa kolmikannassa Pietikäinen on profiloitunut erityisesti ympäristöpolitiikan, sosiaalipolitiikan ja työelämän kysymyksissä, jossa hän on tehnyt yhteistyötä myös Rakennusliiton kanssa.

Sopiminen on sotimista parempi

Lopullinen EU-päätös syntyy trilogi-vaiheessa.
– Se on epävirallinen neuvottelu, jossa on pohjana pitkä nelisarakkeinen lista. Siinä on komission esitys, parlamentin ja neuvoston kanta sekä tyhjä sarake. Niistä neuvotellaan pykälä pykälältä. Joskus lopputulos syntyy nopeasti. Välillä on isoja kiistoja ja silloin neuvotellaan pitkään. Lakiesitys voi kaatua, mutta yli 90 prosenttia esityksistä hyväksytään, Sirpa Pietikäinen muistuttaa.
Lopputulos on aina kompromissi, mutta sekin on tyhjää parempi.
– Euroopassa on joko sodittu tai sovittu. Sopiminen on huomattavasti parempi vaihtoehto, mutta me teemme aina liian vähän ja liian myöhään. Eteneminen on kuin vauvan kävelyn opettelua, valtaosaltaan kuitenkin oikeaan suuntaan.
Pietikäinen vertaa kompromissintekoa parisuhteeseen.
– Minulla on kiva, lehmänhermoinen aviomies, jonka kanssa olen ollut naimisissa 30 vuotta. Hänenkään kanssa en saa aina tahtoani läpi. Joskus on tehtävä kompromissi, vaikka olisin tiennyt miten asiat pitää hoitaa, Pietikäinen valittaa kaksikannan toimimattomuutta.

Ilmastomuutos voidaan pysäyttää

Ilmastonmuutos on lähivuosien suurin kysymys EU-politiikassa.
– Hyvät uutiset ovat, että tiedämme ongelman ja meillä on olemassa teknologia sen ratkaisemiseen. Meillä on jopa rahat sen tekemiseen. Hiiliriskisissä sijoituksissa on kiinni 30 triljoonaa euroa muun muassa meidän eläkerahojamme. Isoin haasteemme on korviemme välissä sijaitseva 20 sentin matka, Sirpa Pietikäinen sanoo.
Pietikäisen korjauslista on lyhyt. Hiilinielujen määrä pitäisi tuplata nykyisestä. Maatalous mukaan päästötalkoisiin. Kivihiilen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käyttö on lopetettava vuoteen 2030 mennessä. Valitettavasti jokaiselle listan kohdalle löytyy muutoksen vastustaja niin Suomesta kuin Euroopastakin.
Pietikäisen mukaan rakentamisessa voitaisiin myös löytää paljon parannettavaa.
– Yli 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä tulee rakennuksista, jos mukaan lasketaan niiden koko elinkaari.
Pietikäinen haluaa, että ammattitaitoiset rakentajat tekevät hyvin suunniteltuja taloja, jotka kuluttavat mahdollisimman vähän käyttö- ja lämmitysenergiaa. Modulaarinen rakentaminen olisi yksi ratkaisu. Talot koostuisivat palikoista, jotka voitaisiin käyttää sellaisenaan purkamisen sijaan uuden rakennuksen pystyttämisessä.

EU:n työvirasto on perustettu

Oikeudenmukaiset työolosuhteet ovat Sirpa Pietikäisen mielestä työntekijän, yhteiskunnan sekä kunnollisten eurooppalaisten yritysten kannalta paras ratkaisu.
– Jos työelämän pelisäännöt eivät ole kunnossa, se tarkoittaa sitä, että huono firma saa aikaan huonomman lopputuloksen. Se kertoo jotain laadusta ja etiikasta, jos tuotto revitään ihmisten selkänahasta. Halutaanko me sellainen Eurooppa, jossa sellaiset yritykset menestyvät?
Työelämässä tarvitaan samalla lailla sääntelyä kuin omaisuudensuojankin suhteen. Pietikäinen uskoo, että vapaa sopiminen omistuksessa johtaisi aika nopeasti kaaokseen, jossa vahvimmat sanelisivat omistusoikeutensa piiriin muidenkin omaisuuden.
Pietikäinen on tyytyväinen lähetettyjen työntekijöiden uuteen direktiiviin. Nyt työn alla on nollatuntisopimusten kieltäminen.
– Itse pidän erittäin tärkeänä työviraston luomista.
Työviraston tehtävä on valvoa maasta toiseen liikkuvien työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Päätös perustamisesta tehtiin joulukuun alussa.
Vireillä on myös eurooppalaisen verorekisterin luominen. Sitä on suunniteltu jo vuosien ajan EU:ssa, mutta sitä vastustetaan monissa maissa ja etenkin yritysmaailman lobbarit pitävät sitä byrokratiaa lisäävänä ratkaisuna.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että EU:sta työntekijälle hyötyä. Oma maa ei välttämättä ole duunarin paras ystävä.
Sosiaaliturva ja eläkkeet eivät tahdo liikkua yhtä jouhevasti työntekijän siirtyessä maasta toiseen. Sosiaaliturvan yhteensovittaminen vaatii vielä paljon poliittista vääntöä.

 

Sirpa Pietikäinen

Euroopan parlamentin jäsen, Euroopan kansanpuolue -ryhmän jäsen
Talous- ja raha-asioiden valiokunnan jäsen
Kiina-valtuuskunnan jäsen
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan varajäsen
Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan varajäsen
Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren maiden sekä EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen valtuuskunnan varajäsen