Laukkuryssänä Brysselissä

Suomalaisten on opeteltava myymään omia hankkeitaan EU:ssa, meppi Merja Kyllönen muistuttaa.

Jukka Nissinen

Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) sukujuuret kietoutuvat luontevasti suomalaisen yhteiskunnan kansanvallan historian säikeisiin. Hänen sukulaisiinsa kuuluu myös Ilmari Kiannon romaanin päähenkilön Jooseppi Ryysyrannan esikuvana pidetty Jooseppi Kyllönen. Maalaisköyhälistön jälkeläisestä on kasvanut kansanedustaja, ministeri ja EU-vaikuttaja.
– Meillä on saatavilla puhdasta juomavettä ja ravintoa. Suurin osa suomalaisista asuu lämpimissä asunnoissa. Suomi on pääsääntöisesti turvallinen ja luotettava yhteiskunta. Ne ovat isoja asioita, mutta me emme miellä niitä sellaisiksi, koska vettä tulee hanasta ja tavaraa saa marketin hyllyltä, Kyllönen toteaa.
Jopa suomalainen byrokraatti tuntuu leppoisalta kaverilta sen jälkeen, kun olet asunut Brysselissä tai muualla Euroopassa.
– Meidän pitäisi arvostaa maatamme ja pitää sitä kuin kukkaa kämmenellä. Meidän pitäisi löytää konsensus, sillä me olemme 5,5-miljoonainen kansa yli 500 miljoonan eurooppalaisen perheessä. Kuinka paljon meillä on varaa tapella keskenämme? Suuret haasteet ja ongelmat ovat rajojemme ulkopuolella.
Tänä syksynä parlamentti on käsitellyt muun muassa puhtaan juomaveden ja muovisen pakkausjätteen ongelmia. Kyllösen mielestä ympäristöongelmien kauhistelun ja lainsäädännöstä jähnäämisen sijaan Suomessa kannattaisi tehdä puhtaammasta ympäristöstä bisnestä. Kyllönen mainitsee esimerkkinä Kotkamillsin tuottaman muovittomalla päällysteaineella terästetyn pakkauskartongin, joka kestää niin vettä kuin rasvaakin.
Suomessa olisi valmiutta lähteä kehittämään energia- ja vedenpuhdistusteknologiaa. Sille olisi käyttöä jo nykyisen EU:n alueella.
– Kiina seuraa tarkasti mitä me teemme EU:ssa ja mielellään ”rosvoaa” meidän innovaatiomme ja tietotaitomme, Merja Kyllönen muistuttaa.
Kyllönen ei ihmettele tätä, sillä erityisesti Kiinan suurkaupungit ovat hyvin saastuneita ja uudesta puhtaammasta teknologiasta on kova kysyntä.
– EU:ssa nähdään ympäristö- ja ilmastokysymyksissä se, että ellemme ole edelläkävijöitä kehitystoimissamme ja saa niitä leviämään laajemmin maailmalle, me olemme pian niitä, jotka kohtaavat eniten ilmastopakolaisia. Arvioidut 200–300 miljoonaa potentiaalista ilmastopakolaista pistävät toimenpiteille vähän vipinää töppöseen.

Mitä liikennepäästöille tehdään?

Kyllösen yksi seuranta-alue parlamentissa on liikennepolitiikka. Tällä hetkellä työn alla on raskaan liikenteen hiilidioksidipäästöt. Kyllönen ei usko, että asiassa tapahtuisi suuria muutoksia lähiaikoina, sillä päästöjen vähentämisestä ollaan erimielisiä niin EU-maiden kuin EU:n sisäisessä päätöksentekojärjestelmässä. Jopa Britannian brexit-eroneuvottelut ovat vaikeuttaneet raskaan liikenteen eurovinjetiksi kutsutun tienkäyttömaksudirektiivin muuttamista. Paineet liikenteen päästöjen vähentämiseksi kasvavat koko ajan.
– Suomessa pitäisi uskaltaa katsoa koko liikenteen rahoitusjärjestelmää ja millä tavalla se asemoituu näihin muutoksiin. Päästövähennykset eivät jää pelkästään raskaaseen liikenteeseen, mikäli aiotaan päästä vähennystavoitteisiin, mitä liikennesektorille on annettu.
Kyllösen kiteytyksen mukaan mitä enemmän Suomessa hakataan metsiä, sitä enemmän kuljetusala maksaa, sillä päästövähennysten taakanjaossa toisen osa-alueen helpotus tarkoittaa toisen lisävastuuta.

Suomalaisten on opittava myymään

Toisaalta EU on alustavasti luvannut lisärahoitusta suomalaisiin TEN-T-liikenneverkon
väyläinvestointeihin.
– Olemme löytämässä ne toimintamallit ja kriteerit, joilla voimme saada EU:lta. Vinkkaisin maakunnille, että tehkää yhteistyötä väylähankkeissa.
Kyllönen kaipaa myös valtakunnan tason opastusta niin yrityksille kuin maakuntien poliitikoille ja virkamiehille EU-rahoituksen hakemiseen.
– Pitää olla juridista osaamista, rahoitus-, markkinointi- ja vielä myyntiosaamista. Me suomalaiset olemme jumalattoman huonoja myymään.
EU:ssa ei riitä se, että paperit ovat järjestyksessä ja leimat ojennuksessa.
– Pelkkä kuivakakku ei riitä näissä kahvipöydissä. Kuorrutus pitää aina olla, Kyllönen tähdentää nätin käärepaperin merkitystä.
Kyllönen on joutunut oppimaan tämän myös päätöksentekokoneiston pyörityksessä. Ensiksi oma idea on myytävä omille kollegoille ja parlamenttiryhmälle. Ei riitä, että tarina myydään neuvotteluryhmälle. Tarinan on oltava tarpeeksi ymmärrettävä, että mahdollisimman moni painaa äänestyksessä oikeaa nappulaa.
– 751 mepistä aika pieni porukka on intohimoisesti keskittynyt lainsäädäntötyöhön. Puolueryhmissä on paljon niitä, jotka tekevät vallankumousta omissa kotimaissaan tai EU-parlamentissa muilla tasoilla. Myös heidät pitää vakuuttaa äänestämään.

Luotettavan neuvottelijan maine auttaa eteenpäin

Suurin yllätys Kyllöselle on ollut se kuinka vähän suomalaiset tietävät EU:n päätöksenteosta. Jopa eduskunnalle joutuu välillä selittämään, miten koneisto toimii ja miten sitä voi käyttää omien tavoitteiden saavuttamiseksi.
– Suomalaisilla toimijoilla voi olla paljon valtaa, jos osaamme yhdessä käyttää sen fiksusti.
Kyllösen mielestä parlamentti vaatii todella hyvää pelisilmää.
– Kiero tai epärehellinen ei saa olla, mutta pitää olla, kuten savolaiset sanovat, sutki.
Vastapuolen neuvottelijat on tunnettava hyvin, jotta mahdollisten kompromissien teko helpottuu. Haluaako neuvottelukumppani viedä eteenpäin jotakin muuta lakiesitystä? Toisten parjaamisella ei pitkälle pääse.
– EU:ssa kaikki rakentuu luottamukselle. Sen takia suomalaisten kannattaa miettiä mitä touhuamme ja millainen kuva meistä on.
Liikenneministerin taustasta on ollut Kyllöselle hyötyä neuvotteluissa. Vastapuoli noteeraa entisen ministerin huomattavasti korkeammalle keskusteluissa kuin parlamentin rivijäsenen.

Työnantajat ja duunarit ovat syvällä poteroissaan

Työelämän kysymykset on jätetty hyvin pitkälle jäsenmaiden oman päätöksenteon piiriin. Ainoastaan työsuojelussa EU määrittelee esimerkiksi minimirajoja erilaisten kemikaalien käytössä. Viime aikoina työvoiman vapaa liikkuvuus on saanut kylkeensä pohdintaa sosiaaliturvajärjestelmien ja palkkauksen oikeudenmukaisuuden toimivuudesta yli valtiorajojen. Miten asia ratkaistaan niin, että ne maat, joissa on parempi sosiaaliturva, eivät menetä työmarkkinoitaan edullisemmin toimiville ulkomaisille yrityksille? Miten estetään työntekijöiden hyväksikäyttö ja alipalkkaus?
Työnantajien ja työntekijöiden välinen juopa on syvempi kuin suomalaisessa ay-politiikassa.
– Osa joukkueesta miettii asiaa pelkästään työnantajan roolista käsin. Toinen osa katsoo asiaa ainoastaan työntekijän tuolilta. Kukaan ei katso isoa kuvaa siitä, miten varmistetaan onko niitä työpaikkoja jatkossakin. Pystyvätkö eurooppalaiset yrittäjät tarjoamaan työtä eurooppalaisille työntekijöille?
Kyllösen mielestä vastapuolen tavoitteiden ymmärtäminen saattaisi kasvattaa myös työntekijöiden hyvinvointia ja toimeentuloa tai kehittää koulutusta tulevaisuudessa. Työelämän mullistuminen digitalisaation ja robotisaation kautta voi olla yllättävän suuri murros kaikkien kannalta.

 

Merja Kyllönen

Euroopan parlamentin jäsen vasemmistolaisessa GUE/NGL-ryhmässä
Liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsen
EU:n ja Venäjän parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan jäsen
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan varajäsen
Japanin suhteista vastaavan valtuuskunnan varajäsen