Kevytyrittäjyyden sudenkuopat

Johanna Hellsten

Eezy, Ukko, OP-Kevytyrittäjä, Omapaja, Finjob ja niin edelleen. Erilaisia laskutuspalveluita itsensätyöllistäjälle on ilmestynyt kuin sieniä sateella. Myös rakentajia on päätynyt mainittujen palveluiden käyttäjiksi.
Rakennusalalla on aina ollut itsensätyöllistäjiä, jotka tekevät palkkatyönä hommia suoraan esimerkiksi pientalon rakentajille. Mikäli työntekijä on käyttänyt ainoastaan esimerkiksi Palkka.fi-palkanmaksupalvelua ilman toiminimeä tai vastaavaa, lasketaan hänet edelleen palkansaajaksi. Näin ei ole uusien laskutuspalveluiden kohdalla.
Sellaisetkaan laskutuspalvelut, kuten Ukko.fi ja Eezy, jotka tekevät työntekijän kanssa kirjallisen työsopimuksen, eivät ole työsopimuslain mukaisia työnantajia, koska laskutuspalvelu ei valvo työn suorittajan tekemää työtä, kuten työnantaja normaalisti tekisi. Työsopimus solmitaan ainoastaan verotuksen takia.

Miten käy työttömyysturvan?

Kevytyrittäjyys ei ole virallinen tapa tehdä työtä, sillä laki ei tällaista muotoa tunne. Lain mukaan ihmiset ovat työtä tehdessään joko palkansaajia tai yrittäjiä.
Kevytyrittäjien laskutuspalveluiden kautta töitä tekevän kohdalla olennaista esimerkiksi työttömyysturvan osalta on, katsotaanko yrittämisen olevan sivutoimista vai päätoimista.
Jos työllistyy päätoimisesti yrittäjänä, ei ole oikeutettu työttömyysetuuteen. Työllistyminen katsotaan päätoimiseksi, jos yritystoiminnan vaatima työmäärä on niin suuri, että ei voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Tulot eivät vaikuta tähän arvioon, ainoastaan työmäärä.
TE-toimisto tutkii, onko työllistyminen yrittäjänä pää- vai sivutoimista vasta 4 kuukauden jälkeen yrittäjyyden alkamisesta, jos yrittäjyys on aloitettu työttömänä ollessa. Tämä muutos tuli voimaan 1.1.2018.
– Tässä kohdin kannattaa muistaa, että ei aloita yrittäjän töitä ennen kuin lomautus tai työttömyys on alkanut. Jos on aloittanut yritystoiminnan töissä ollessaan, tämä 4 kuukauden sääntö ei päde, Rakennuskassan etuusvastaava Vuokko Hirvikoski sanoo.
Jos yrittäminen on sivutoimista, etuuden maksaja – kuten esimerkiksi Rakennusalan Työttömyyskassa – ottaa huomioon yritystoiminnan tulot ja sovittelee työttömyysetuuden sen mukaan.
– Mutta pitää muistaa, että palkansaajan työssäoloehto ei täyty, jos työskentelee laskutuspalvelun kautta. Työssäoloehto rakennusalalla on 26 viikkoa. Eli päivärahalle ei pääse tekemällä töitä kevytyrittäjänä, Hirvikoski sanoo.
Hirvikosken mukaan olennaista on se, tekeekö esimerkiksi kokoaikaista työtä alle 2 viikon ajan. Jos työ kestää korkeintaan 2 viikkoa, on oikeutettu soviteltuun päivärahaan. Silloin täytyy muistaa pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa.
– Silloin on oikeutettu soviteltuun päivärahaan. Tältä ajalta jäsenmaksua ei myöskään makseta prosenttipohjaisesti, vaan 34 euron kuukausittaista yrittäjämaksua. Jyvitämme maksun, joten sitä maksetaan vain niiltä päiviltä, jotka on ollut töissä.
Jos kokoaikainen työ kestää yli 2 viikkoa, ei tältä ajalta saa soviteltua päivärahaa.
– Haluan muistuttaa, että TE-toimistoon on ehdottomasti tehtävä ilmoitus, kun yrittäjyys alkaa, Hirvikoski sanoo.
Työttömyyskassaan tehtävään soviteltua päivärahaa koskevaan hakemukseen pitää myös ilmoittaa tehdyt työtunnit ja -päivät.
– Siten saamme laskettua jäsenmaksun per päivä, Hirvikoski toteaa.
Miten kannattaa toimia työttömyyskassan jäsenyyden kanssa? Yrittäjien työttömyyskassaan pääsee vasta, jos vuositulot nousevat 12 816 euroon.
– Rakennusliiton kassan jäseneksi voi aina jäädä, jos kevytyrittäjyys ei ole päätoimista. Jos yrittäjyys alkaa olla päätoimista, kannattaa harkita kassan vaihtoa. Yrittäjien­ työttömyyskassasta saa minimitasollakin noin 7 euroa enemmän päivässä, kuin mitä Kelan peruspäiväraha on, Hirvikoski kertoo.
Tärkeä asia on myös jälkisuoja, jonka kesto on 18 kuukautta.
– 3 kuukautta voi hyvällä omallatunnolla pysyä meidän kassamme jäsenenä kevytyrittäjänäkin, mutta jos yritystoiminta näyttää jatkuvan, kannattaa vaihtaa yrittäjien työttömyyskassaan. Siellä työssäoloehto on 15 kuukautta. Jos työt loppuvat ja on ehtinyt olla töissä vasta 10 kuukautta, pyytää yrittäjäkassa meiltä tiedot aiemmista palkkatyöhön perustavista tuloista ja jäsenyydestä. Silloin voi saada palkkatyöhön perustuvaa päivärahaa yrittäjäkassasta aivan kuin meiltäkin, Hirvikoski kertoo.
Jos taas ei ole ollut aiemmin päivärahalla, voi saada työttömyyskorvausta enimmäismäärän, yleensä 400 päivää.
– Mikäli hakija on ollut päivärahalla ennen yrittäjäksi jäämistä, voi hän saada vähintään niin monta päivää kuin hänellä on vanhoja työttömyyspäivärahapäiviä käyttämättä, Hirvikoski kertoo.

Verotus ja eläke

Verottaja ja työttömyyskassa tulkitsevat yrittäjyyden eri tavalla. Mikäli työntekijän ja laskutuspalveluyrityksen välillä on tehty työsopimus eli muodollinen työsuhde, lasketaan laskutuspalveluyrittäjän työn suorittajalle asiakkaalta välittämä korvaus verotuksessa palkaksi. Tällöin laskutuspalveluyritykselle kuuluvat verotuksessa myös normaalit työnantajavelvoitteet, joita ovat ennakonpidätyksen toimittaminen palkasta, työnantajan sairausvakuutusmaksun maksaminen, oma-aloitteisten verojen veroilmoitusten antaminen ja vuosi-ilmoittaminen.
Monet laskutuspalveluyritykset perivät työntekijältä palveluistaan jonkinlaisen korvauksen. Se lasketaan työn suorittamiseen liittyväksi menoksi, jonka työntekijä voi vähentää omassa tuloverotuksessaan.
Kevytyrittäjä on normaaliin yrittäjään nähden heikommassa asemassa, sillä laskutuspalveluiden kautta toimittaessa usein myös arvonlisäverot pitää maksaa, vaikka ansioraja jäisi alle 10 000 euron alv-tulorajan. Yrittäjänä, esimerkiksi omalla toiminimellä toimittaessa, käteen jäisi enemmän.
Eläkkeen osalta laskutuspalvelun asiakas on eläketurvassa aina yrittäjä. Jos työtuloa kertyy yli yrittäjän eläkevakuuttamisen alarajan 7 656 euron, voi ottaa YEL-vakuutuksen. Jos vakuutusta ei ota, ei kerry eläkettäkään eikä muita ansiotuloihin perustuvia Kelan etuuksia kuten sairaspäivärahaa ja vanhempainrahaa. Yrittäjän eläkevakuutus on yleensä selvästi kalliimpi kuin palkansaajan eläkevakuutus.

Miten ammattiliitto voi auttaa?

Mitäs sitten tapahtuu, kun kevytyrittäjältä jäävät maksut saamatta tai isäntien kanssa tulee muuten riitaa?
Rakennusliitos säännöissä todetaan:
Liitossa vähintään 6 kuukautta ollut ja jäsenmaksuvelvoitteensa vähintään kuuden kuukauden ajalta ennen saatavan riidan syntymistä täyttänyt osaston jäsen voi saada liitolta oikeusavustusta oikeudenkäynnissä, joka on aiheutunut hänen toiminnastaan edustaessaan liittoa, osastoa tai aluejärjestöä työehtosopimus- tai työlainsäädännön piiriin kuuluvissa asioissa sekä sellaisissa asioissa, jotka ovat johtuneet työsopimussuhteesta edellyttäen, että hänellä on oikeusavun pyytämiseen aikaan jäsenyys sääntöjen mukaisessa kunnossa.
Liiton jäseneksi voi liittyä jollain Rakennusliiton sopimusaloista työntekijänä ja toimihenkilönä työskentelevä ihminen.
– Liitto ei voi auttaa kevytyrittäjäjäseniä. He eivät voi saada Rakennusliiton sääntöjen mukaan liiton oikeusapua, sillä he eivät ole työsuhteessa. Näitä kevytyrittäjäpalveluita pitää varoa. Se on järjestelmä, josta joku hyötyy, mutta kaikki riskit jäävät työntekijälle, Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas toteaa.

Kommentti: Härskiä menoa