”Haluatko kiinalaiset vai amerikkalaiset työolot?”

Euroopan unioni voi suojella suomalaista työntekijää tehokkaammin kuin eduskunta.

Jukka Nissinen

Miapetra Kumpula-Natria (sd.) kutsutaan liikanimellä digi-meppi, sillä insinöörinä häntä kiinnostavat kaiken maailman hilavitkuttimet ja härpättimet. Hän on tietenkin aivan kotonaan uusien some-viestintäalustojen kanssa.
– Insinööripiirteisiini kuuluu myös se, että minulle ei riitä pelkkä poliittinen lätinä. En ole itseeni tyytyväinen, jos en pysty sanomaan miten maailmaa parannetaan. Meidän täytyy tehdä parempi Eurooppa ja suojella työntekijöitä paremmin.
Insinööri jatkaa tilanteen purkamista: millainen lainsäädäntö mahdollistaa päämäärän saavuttamisen? Työnsarkaa riittää, sillä Kumpula-Natri on ainoa suomalainen jäsen työllisyys- ja sosiaaliasioista vastaavassa EMPL-valiokunnassa. Kumpula-Natri halusi valiokuntaan nimenomaan siksi, että siellä päätetään hyvin pitkälle myös suomalaiset työturvallisuusmääräykset.
– Euroopan suuri kysymys on se, miten Euroopassa luodaan hyvinvointia. Jos kysyt, haluatko kiinalaiset vai amerikkalaiset työolosuhteet, suomalainen osaa jo vastata: eurooppalaiset. Ne, jotka vastaavat suomalaiset työolosuhteet, huomaavat kohta, että silloin olla aika kapealla pohjalla.
Hyvä esimerkki on viime keväänä uudistettu lähetettyjen työntekijöiden direktiivi. Direktiivissä esimerkiksi todetaan, että työntekomaassa on maksettava kaikille samaa palkkaa samasta työstä kansallisuudesta riippumatta. Työelämä ei ole valmis pelkällä direktiivillä, mutta se mahdollistaa palkkadumppaukseen puuttumisen. Tässä ammattiliitolla on vahva rooli.
– Siinä näytettiin, että Euroopan unionin sisämarkkinat eivät ole vain markkina yrityksille ja pääomalle, vaan se on sisämarkkina, jossa on reilut pelisäännöt.
Syksyllä EMPL-valiokunnassa päätettiin syöpää aiheuttavien kemikaalien raja-arvoista. Näistä kerromme tarkemmin helmikuun Rakentaja-lehdessä. Parhaillaan valiokunta työstää eurooppalaista työelämän viranomaisvalvontaa.
– Siinä mietitään muun muassa sitä, miten voitaisiin paremmin tarttua harmaan talouden ongelmiin ja yleisemmin työlainsäädännön noudattamiseen. Tämäkään asia ei etene mitenkään yksimielisyyden vallitessa.

Veronumero ruokaläheteille?

Meillä rakennusalalla käytössä oleva veronumero tunnetaan myös EU-parlamentissa.
– Se putkahtaa esille esimerkiksi silloin, kun me mietimme alustatyöntekijöiden haasteita, Miapetra Kumpula-Natri toteaa.
Alustatyöntekijöillä tarkoitetaan digitalisaation myötä syntyneitä uudenlaisia työsuhteita, kuten ruokalähettejä ja Uber-taksien kuljettajia. Tällä porukalla ei ole kunnollista työsuhde- ja palkkaturvaa. Kumpula-Natrin mielestä ongelmaan ei pure uudenlaisten työsuhteiden täyskielto, vaan näillekin aloille on luotava asialliset pelisäännöt. Tähän kokonaisuuteen voidaan liittää muun muassa työntekijän määritelmä ja nollatuntisopimusten kielto, joita myös pohditaan valiokunnassa.
Valiokunta haluaa myös, että kaikista työsuhteista olisi kirjallinen sopimus. Kumpula-Natrin mielestä se suojaisi etenkin nuoria työntekijöitä.
– Sopimukseen pitäisi kirjata mitä oikeuksia ja velvollisuuksia työntekijällä on. Tästä on tullut sellaista palautetta, että miksi työnantajalla pitäisi olla velvollisuus kertoa työntekijälle lakisääteisistä oikeuksista. Sähkölaskussakin pitää kertoa kaikenlaista, miksi ei sitten työsuhteesta?
Vielä muutama vuosi sitten saattoi sanoa, että suomalaisen työntekijän suojelu on hyvällä tasolla. Lähitulevaisuudessa voimme joutua tilanteeseen, jossa EU:n säädökset suojelevat työntekijää kansallista lainsäädäntöä paremmin.

Energiatehokas  rakentaminen työllistää

Rakentamisen rooli ympäristömuutoksen torjumisessa on Miapetra Kumpula-Natrin mielestä erittäin merkittävä.
– Maapallon lämpenemisen hidastamisessa ei riitä yhden prosentin tahti remontoimisessa. Sehän tarkoittaa, että menee 100 vuotta ennen kuin rakennuskantamme on energiatehokasta.
EU-maiden on tehtävä 10 vuoden tavoiteohjelma energiatehokkuuden lisäämiseksi. Kumpula-Natri ottaisi kovemman tavoitteen ilmastonmuutoksen estämiseksi.
– Sillä olisi myös suuri työllistävä vaikutus rakennusalalla.
Teollisuus-, energia-, tutkimus- ja viestintäpolitiikasta vastaavassa ITRE-valiokunnassa Kumpula-Natri on ollut lisäämässä Verkkojen Eurooppa eli CEF-infrastruktuurirahoitusta. Suomi on hakenut tänä syksynä 24 miljoonaa euroa liikenneväylien parantamiseen. Samasta rahoituslähteestä voi hakea tukea myös sekä energiasäästöhankkeisiin että digitalisaation edistämiseen.
– Suomesta näihin hankkeisiin on päässyt mukaan Helsinki–¬Oulu-liikenneväylän parantaminen ja Turun ja Helsingin välinen tunnin juna -hanke.
Suomalaiset mepit tekevät yhteistyötä ja kuulostelevat toisiltaan mitä muissa parlamentin valiokunnissa on työn alla. Yhteistyötä on tehtävä, sillä pienen maan asiat on hoidettava yhteisvoimin.

 

Miapetra Kumpula-Natri

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan jäsen
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäsen
Euronestin parlamentaarisen edustajakokouksen jäsen
EU:n ja Moldovan parlamentaarisen assosiaatiovaliokunnan jäsen