Yleinen työttömyyskassa, kenen asialla?

Joskus työntekijät saattavat olla hieman ujoja. Erityisesti puhumattomuutta tuntuvat lisäävän kolme kirjainta: Y, T ja K.

Jukka Sundholm

Huutelu kuulumisesta Loimaan kassana tunnettuun Yleiseen työttömyyskassaan ei ole suuremmin pop, ei edes nimettömänä.
– Paljon riippuu työmaasta. Kyllä useimmat siitä sentään kehtaavat puhua. Juuri viime viikolla vanhempi mies nauroi minulle, että miksi te liittoon kuulutte, ajoneuvonosturinkuljettaja Veijo Salonen kertoo.
Ay-aktiivi Salosen näkemyksen mukaan Loimaan kassaan kuuluvat ihmiset eivät näe liittoon ja sen työttömyyskassaan kuulumisen etuja vaan pelkän hinnan.
– Sanoisin, että lyhytnäköistä ajattelua ja ymmärtämättömyyttä. Ehkä meillä on mennyt niin kauan suht hyvin, ettei muisteta, mitä on jos työnantaja suvereenisti määrää palkasta ja työehdoista!
Nostopalvelu J. Simola Oy:n leivissä 15 vuotta työskennellyt Salonen oli itsekin pitkään YTK:n jäsen. Syynä oli jäsenyyden hinta. Sittemmin Salonen on onnistuneesti värvännyt rakennusalan ihmisiä pois YTK:sta.

YTK:n hetki

Kassan nousu 1990-luvun alussa juontuu sitä edeltävästä ajasta, jolloin ammattiliitot työttömyyskassoineen oli laajasti alettu mieltää palveluntarjoajiksi. Edunvalvonta ja aatteellisuus olivat ikään kuin laimentuneet palveluntarjoajan tuotteiksi, ja kun tällaisesta alkaa olla kyse, alkaa myös hintakilpailu. Hyvään palveluun tottunut ja hyvää palvelua maksuillaan ostanut jäsen alkaa kysyä: saisinko jostain tämän palvelutuotteen halvemmalla?
Ammatillisen järjestäytymisen aatteellisuus oli vuosien saatossa rapautuneet pankkisiirroiksi, mihin ammattiliitot heräsivät liian myöhään.
Hämärän hyssyyn jätettiin myös YTK:n taustat ja tarkoitukset, vaikka työttömyyskassan kytköstä työnantajapiireihin ei voi kiistää. Sen johdossa toimi useita yrittäjäjärjestöjen merkkihenkilöitä. Ilmeinen yhteys on myös kokoomukseen. Kassan ensimmäinen puheenjohtaja oli kokoomuslainen, samoin 3 sen hallituksen jäsentä.
Työttömyyskassan läheisestä suhteesta yrittäjäjärjestöihin kertoi myös se, että kassan palvelutiskit sijaitsivat yrittäjäjärjestöjen toimipisteiden yhteydessä. Kassalla oli palvelupisteet Turun, Salon ja Laitilan Yrittäjien toimipisteissä, Turussa Yrittäjäkeskuksessa.
Viikkoa ennen YTK:n sääntöjen vahvistamista kokoomusministeri Iiro Viinanen oli 1991 Lahdessa Yrittäjäpäivillä pitämässään puheessaan todennut, että työnantajat voisivat huomauttaa työntekijöille, että ay-liikkeeseen kuuluminen ei ole välttämätöntä ja että työttömyyskassaan voi kuulua ilman jäsenyyttä ay-liikkeessä paljon halvemmalla.
Tällä hetkellä YTK:n jäsenmäärä on hieman yli 400 000.

Kauppaa kassan kanssa

Työttömyyskassojen keskinäistä hintavertailutietoa tuottaa niiden yhteisjärjestö TYJ.
Sak.fi:n julkaisemassa artikkelissa todettiin näin:
”Työttömyyskassojen yhteisjärjestön vuoden 2013 tilastojen mukaan YTK ei tarjoa halvinta työttömyysturvaa. Tonnin palkalla maan 30:stä työttömyyskassasta 25 tarjoaa halvempaa työttömyysturvaa. Kahden tonnin palkalla 17 eli yli puolet kassoista sekä kolmen ja neljän tonnin palkoilla melkein puolet (14 ja 13) tarjoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan YTK-kassaa edellisemmin.”
Samainen TYJ on kuluvan maaliskuussa tuottanut Taloussanomille taulukon, jonka mukaan edullisin oli JATTK-kassa. Useimmat sen jäsenistä kuuluvat työttömyyskassaan oman alansa ammattijärjestön kautta. Se on lähtökohtaisesti tarkoitettu julkishallinnon toimihenkilöille, mutta siihen voi liittyä alasta ja työnantajasta riippumatta. JATTK:n jäsenliitot toimivat terveydenhoito-, sotilas- ja pelastusalalla.
YTK:n jäsenyys maksaa bruttopalkasta riippumatta 100 euroa vuodessa. Rakennusalan työttömyyskassaan maksetaan 132 euroa vuodessa, kun ansiot ovat 2 000 euroa kuukaudessa.
YTK myy 18 euron vuosimaksulla opiskelijajäsenyyttä. Suuressa osassa ammattiliittoja opiskelijajäsenyys on ilmainen, kuten myös Rakennusliitossa.

YTK:n mainos  ei pitänyt paikkaansa

Syntyaikoinaan YTK ei mainostanut itseään juuri lainkaan. Viime vuosina tyyli on muuttunut. Olemme saaneet nähdä tv-mainoksissa kiisteltyjä väittämiä työttömyyskassojen jäsenmaksujen suuruudesta.
Viime syksynä Markkinaoikeus katsoi ratkaisussaan, että YTK:n markkinointi vuosina 2013–2015 on osaksi harhaanjohtavaa. YTK ei ole edullisin, vaikka se antoi sellaisen mielikuvan.
Perustelupyssy on ladattu ja odotuksiakin on julkisuudessa ilmennyt, mutta SAK ei ole lähtenyt vastamainonnan tielle.
Pelkkiä työttömyyskassaan maksettavia euroja tuijotettaessa kokonaisuus hämärtyy. Kassa ilman ammattiliittoa on instrumentti, joka ei olisi saanut syntymään palkkatyöläisiä koskevia etuja. Niitä ovat muun muassa edunvalvonta, monet sopimukset ja neuvottelut.
Liitto neuvottelee puolestasi alan palkka- ja työehdot sekä valvoo luottamusmiehen kautta, että työpaikallasi noudatetaan sopimuksia. Lisäksi liitto pitää puoliasi, jos työpaikallasi suunnitellaan irtisanomisia.
Isommassa kuvassa ammattiliitto neuvottelee työelämää, työttömyysturvaa ja sosiaaliturvaa koskevasta lainsäädännöstä.
Viime lokakuussa YTK irtisanoi 8 työttömyyskassan työntekijää. Yksityinen kassa ei noudata mitään tiettyä työehtosopimusta. Minne sen työntekijät siis ovat järjestäytyneet? Minkähän kassan kautta kävelivät kadulle?

Kettuilu tehoaa

Veijo Salonen on opiskellut aikuiskoulutuspuolella torninosturinkuljettajaksi.
Faktian järjestämällä kurssilla Forssassa käytiin keskustelua niin liitosta kuin YTK:stakin, lähinnä työehtojen ja palkkauksen yhteydessä.
– Muutama tyyppi liittyi ihan vain kun kerroin, että tornikuskit ovat suht tiivis ja hyvin järjestäytynyt Rakennusliiton porukka. Yksi kurssikaveri oli hiljainen ison rakennusliikkeen työntekijä. Jossain kohtaa, kun kurssia oli mennyt pari kuukautta, minulle kävi ilmi, että hän kuului Loimaan kassaan. Aloin kettuilla aiheesta, ja sitten siitä tuli ihan normaalia läppää aina kun keskustelu sivusi työehtoja tai muuta, tyyliin ”Onko sulla ongelmia työpaikalla? No, soita apua sieltä Loimaan kassasta”. Arvaat mihin kaveri sitten päätyi liittymään.