Lakinaiset vastaavat

Rakennusliiton lakinaiset pureutuvat tällä palstalla jäsentemme visaisiin kysymyksiin joka toisessa Rakentajassa. Seuraavan kerran palsta ilmestyy kesäkuussa.

Pidin talvilomaa pääsiäisviikolla ajalla 26.3–1.4.2018. Työnantajani ilmoitti, että kyseiseen talvilomaan kului 5 lomapäivää. Onko hän oikeassa?
Työnantajasi on tällä kertaa väärässä, sillä pääsiäisviikolla kuluu ainoastaan 4 lomapäivää. Vuosiloma annetaan arkipäivinä, joita ovat vuosilomalain mukaan muut viikonpäivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Kirkkolain mukaan kirkollisia juhlapäiviä ovat puolestaan joulupäivä, toinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, pääsiäispäivä, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, helluntai, juhannuspäivä ja pyhäinpäivä.
Vuosilomalaissa erikseen mainitut päivät ja pyhäpäivät eivät kuluta lomapäiviä. Normaalit arkilauantait, joita ei ole mainittu yllä olevassa listauksessa, kuluttavat lomaa, sillä ne ovat vuosilomalain tarkoittamia arkipäiviä, vaikka työntekijä ei lauantaina normaalisti työskentelisikään.
Tapauksessasi lomapäiviä kuluttavat arkipäivät maanantaista torstaihin. Pitkäperjantai on kirkollinen juhlapäivä, eikä se kuluta lomapäiviä. Myöskään pääsiäislauantai ei kuluta lomapäiviä, sillä se on erikseen mainittu vuosilomalaissa päivänä, jota ei ole pidettävä arkipäivänä.
Vastaavasti myös juhannusviikko on sellainen viikko, jonka aikana kuluu ainoastaan neljä lomapäivää, sillä juhannusaatto ei ole vuosilomalain mukainen arkipäivä ja juhannuspäivä on kirkollinen juhlapäivä.

Työterveyslääkärin tarkastuksessa todettiin, etten polvivammani vuoksi ole enää työkykyinen vanhaan työtehtävääni. Onko työnantajalla oikeus irtisanoa työsuhteeni tällä perusteella?
Työnantaja saa irtisanoa työsuhteen ainoastaan asiallisesta ja painavasta syystä. Sellaisena ei voida pitää työntekijän sairautta tai vammaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista. Oikeuskäytännössä on katsottu pitkäaikaiseksi noin vuoden yhtäjaksoisesti kestänyt työkyvyttömyys, mutta tämä arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Jos työkyvyn ennustetaan palautuvan pitkänkin sairausloman jälkeen, ei irtisanomisperustetta ole. Irtisanomisperuste ei saa koskaan olla syrjivä eikä ristiriidassa työnantajan lojaliteettivelvoitteen kanssa.
Ennen kuin työsopimuksen irtisanomista harkitaan, työnantajan on selvitettävä, olisiko irtisanominen vältettävissä sijoittamalla työntekijä muuhun työhön. Työnantaja on velvollinen tarjoamaan työntekijälle ensisijaisesti hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä. Jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Kyseeseen voi tulla tapauskohtaisesti aikaisempiin työtehtäviin verrattuna vähemmän vaativat tai vaativammat työtehtävät.
Yhdenvertaisuuslaissa on erikseen säädetty työnantajalle velvollisuus tehdä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.
Työkyvyn alentumisesta on paljon oikeuskäytäntöä. Muun työn tarjoamisvelvollisuus ei koske ainoastaan avoinna olevia tehtäviä, joihin työnantaja hakee työntekijää. Kysymys ei näin ollen ole välttämättä valmiista tehtäväkokonaisuudesta. Työnantajan muun työn tarjoamisvelvollisuus voi edellyttää sitä, että työnantaja järjestää erilaisin toimenpitein muuta työtä esimerkiksi järjestelemällä töitä uudelleen, mikäli järjestely ei vaikuta negatiivisesti muihin työntekijöihin. Oikeuskäytännössä on myös edellytetty sitä, että irtisanottavalle on annettu tilaisuus kokeilla käytännössä selviytymistä tehtävässä.
Muistathan, että pitkittyneen sairausloman aikana kannattaa hakea eläkeyhtiöstäsi ennakkopäätöstä ammatillisesta kuntoutuksesta.

Apua, neuvoja ja lisätietoja kaikkiin kysymyksiin saa Rakennusliiton aluetoimistoista.