Lakinaiset vastaavat

Rakennusliiton lakinaiset pureutuvat tällä palstalla jäsentemme visaisiin kysymyksiin joka toisessa Rakentajassa. Seuraavan kerran palsta ilmestyy helmikuussa.

Olin työhaastattelussa ja minulta kysyttiin perhesuhteistani. Saako työnantaja kysyä perhesuhteista työhaastattelussa?
Työnantajalla ei ole oikeutta kysyä työhaastattelussa työnhakijalta mitä tahansa kysymyksiä. Haastateltavalta voidaan kysyä ainoastaan seikoista, jotka ovat työsuhteen kannalta tarpeellisia. Työelämän tietosuojalain nojalla, työnantaja saa käsitellä työhönotossa vain välittömästi työntekijän työsuhteen kannalta tarpeellisia henkilötietoja.
Tarpeellisuutta arvioidaan haettavan tehtävän näkökulmasta ja näitä voivat olla hakijan pätevyyttä ja sopivuutta kyseiseen tehtävään osoittavat tiedot sekä terveydentilatiedot, joilla on välittömästi merkitystä työsuhteen hoitamisen kannalta.
Lain mukaan tarpeellisuusvaatimuksesta ei voida poiketa edes hakijan omalla suostumuksella. Kiellettyjä kysymyksiä ei saa esittää hakijalle, vaikka niihin vastaaminen olisikin vapaaehtoista.
Tasa-arvovaltuutettu on todennut lausunnossaan vanhemmuuteen tai perheenhuoltovelvollisuuteen liittyvien seikkojen, kuten esimerkiksi perhesuhteiden tai siviilisäädyn kysymisen työhönoton yhteydessä olevan tasa-arvolain vastaista. Tasa-arvolain vastaisina kiellettyjä kysymyksiä työhaastattelussa ovat kysymykset raskaudesta, lastenhankinnasta, lasten lukumäärästä tai lastenhoidon järjestämisestä.
Muita työhaastattelussa kiellettyjä kysymyksiä voivat olla esimerkiksi kysymykset, jotka liittyvät hakijan uskontoon, poliittiseen vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, alkoholin käyttöön, asepalveluksen suorittamiseen tai suorittamatta jättämiseen sekä yleisesti muut henkilöön liittyvät kysymykset. Hakija voi haastattelussa kerättävien tietojen tarpeellisuusvaatimuksen turvin antaa puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen kysymykseen, joka ei liity välittömästi työsuhteeseen. Lain perusteluiden mukaan puutteellisen tai epätäydellisen vastauksen antaminen ei saa johtaa hakijan kannalta kielteisiin seuraamuksiin.

Minkälainen neuvotteluvelvollisuus työnantajalla on vuokratyövoiman käytöstä?
Yrityksissä, joissa on työsuhteessa säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, on noudatettava yhteistoimintalakia. Yhteistoimintalain mukaan yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet, kuten missä töissä ja missä olosuhteissa vuokratyötä käytetään.
Työnantajan harkitessa vuokratyövoiman käytön aloittamista pitää sen ilmoittaa luottamusmiehelle harkitsemastaan yksittäisestä vuokratyövoiman käyttöä koskevasta sopimuksesta. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu toimii henkilöstön edustajana aina, kun käsiteltävä asia koskee myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä. Työnantajan ilmoituksessa pitää olla tiedot vuokratyövoiman määrästä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajankohta, jona mainittua työvoimaa käytetään. Ilmoitus on annettava sellaisella tavalla, mikä on myöhemmin todennettavissa.
Yrityksissä, joissa on yli 30 työntekijää, henkilöstön edustaja voi vaatia sopimuksen käsittelyä yhteistoimintaneuvotteluissa. Henkilöstön edustajan on esitettävä vaatimus viimeistään toisena työpäivänä ilmoituksen antopäivästä. Työnantajan on käynnistettävä viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä yhteistoimintaneuvottelut, jossa käsitellään työnantajan harkitseman sopimuksen perusteet, vaikutukset omiin työntekijöihin ja vaihtoehdot vuokratyövoiman käyttämiselle. Työnantaja ei saa tehdä harkitsemaansa sopimusta ennen kuin neuvottelut ovat päättyneet.
Työnantajalla ei kuitenkaan ole neuvotteluvelvoitetta, jos tarkoituksena on teettää työtä, jota yrityksen työntekijät eivät tee, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista.
Jos vuokratyövoiman käytön periaatteita ei ole käsitelty yhteistoimintaneuvotteluissa ja työnantaja käyttää vuokratyövoimaa, työnantajan laiminlyönti on yhteistoimintavelvoitteen rikkomista. Teosta voidaan tuomita sakkoon. Vastuuseen joutuvat käytännössä työnantajan edustajat eli toimitusjohtaja ja henkilöstöasioita hoitavat henkilöt.

Apua, neuvoja ja lisätietoja kaikkiin kysymyksiin saa Rakennusliiton aluetoimistoista.