Työsuojelun tehoiskuilla kevyttä piiskaa työmailla

 

Uudenmaan Avin työsuojelutarkastajat tekivät elementtien purkua koskevan tehoiskun, jonka tulokset ovat surullista luettavaa.

Johanna Hellsten

Uudenmaan aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastajat tekivät syyskuussa tehotarkastuksen yli 120 työmaalle Etelä-Suomessa. Tarkoituksena oli tarkistaa, kuinka elementtikuorman päällä työskentely, elementtien varastointi, elementtien asennus ja putoamissuojaussuunnitelmat on hoidettu.
Tuloksista ei voi sanoa muuta, kuin että ei hyvältä näytä. Tarkastajat antoivat 125 toimintaohjetta, 14 kehotusta ja 5 väliaikaista käyttökieltoa. Avin rakennustiimin esimies, ylitarkastaja Jari Nykänen kertoo, että huonot tulokset eivät tulleet aivan yllätyksenä.
– Tähän asiaan keskittyvästä tehotarkastuksesta oli ollut puhetta jo pitkään. Olemme nähneet ongelman jo kauan sitten ja teollisuuden kanssa on keskusteltu moneen otteeseen. Asiat eivät olleet silti parantuneet. Tällaisella tarkastuksella oli jo vähän ”uhkailtu” ja nyt se päätettiin toteuttaa. Alun perin oli puhetta, että se olisi toteutettu valtakunnallisesti, mutta nyt se onnistui vain Etelä-Suomessa, Jari Nykänen kertoo.

Vain yhdellä työmaalla putoamissuojaussuunnitelma

Tällaisista tehotarkastuksista kerrotaan yrityksille lähes aina etukäteen, joten yllätyksenä valvonta ei tule.
– Sen huomasi, että RT oli tiedottanut hyvin jäsenyrityksilleen tulevasta tarkastuksesta. Kaikilla työmailla oli yritetty hätäisesti tehdä joitakin parannuksia, ja sekin on parempi kuin ei mitään, Nykänen sanoo.
Yhteensä 14 tarkastajaa kiersi työmaita yhdessä Rakennusliiton työsuojelusihteeri Tapio Jääskeläisen ja RT:n asiamies Juha Suvannon kanssa.
– On hyvä asia, että yhteistyökumppanit ovat mukana näillä kierroksilla, Nykänen sanoo.
Kierroksella käytiin läpi sekä isoja että pienempiä työmaita.
Elementtipurkujen ongelmiin ei ollut pureuduttu kunnolla edes isompien toimijoiden työmailla. Käyttökieltoja tuli niillekin. Ongelmana on muun muassa se, kuka hoitaa elementtikuormien putoamissuojauksen. Työmaat olettavat, että ne hoitaa kuljetusyritys. Kuljetusyritysten mukaan asian pitäisi olla työmaiden vastuulla.
– Asiaa pallotellaan urakoitsijoiden ja kuljetusliikkeiden välillä. Tasan yhdellä työmaalla oli tehtynä kunnollinen putoamissuojaussuunnitelma. Se oli Skanskan työmaa. Päätoteuttajat ovat yleisemminkin vähän parantaneet toimintatapojaan Nykänen paljastaa.

Armoton raportti

Tarkastajat laativat yhteisen raportin kierrokselta. Siinä on vastauksia koskien 123 työmaata.
Kuorman päällä työskentelyssä asiat olivat kunnossa 16 työmaalla. Toimintaohje tai kehotus annettiin 18 työmaalle. Väliaikaisia käyttökieltoja rapsahti 4 kappaletta.
Elementtien varastointi on alkanut sujua paremmin. Varastointi oli kunnossa 59 työmaalla. Toimintaohje tai kehotus annettiin 20 tapauksessa, eikä yhtäkään väliaikaista käyttökieltoa tarvinnut kirjoittaa.
Elementtien asennuksen osalta asiat olivat kunnossa 36 työmaalla, toimintaohje tai kehotus annettiin 16 työmaalla ja väliaikainen käyttökielto 1 työmaalla.
Putoamissuojaussuunnitelma oli pääosin kunnossa 32 työmaalla, mutta 81 työmaalla se ei ollut asianmukainen.
Minkälaisia ongelmia suunnitelmissa oli? Raportista käy ilmi, että esimerkiksi elementtien asennusjärjestys ei ollut suunnitelman mukainen, elementtien asennussuunnitelmasta puuttui asennusaikainen putoamissuojaus, eikä turvavaljaiden kiinnitystä ja kiinnitystapaa ollut suunniteltu monellakaan työmaalla.
– Lainsäädäntö on jo asiassa kohdallaan, eikä sitä ole tarpeita näiltä osin kehittää. Se mihin kiinnittäisin huomiota, on elementtien yleisempi suunnittelu. Elementit ovat nykyään hyvin monimuotoisia, joten niiden käsittely on hyvin hankalaa. Suunnittelijoiden ja rakennuttajien pitäisi ehkä mennä itseensä tässä asiassa. Onko elementtirunko aina paras ratkaisu monimutkaisempiin rakennuksiin? Nykänen miettii.

Syksyllä syynissä harmaa talous

Tehotarkastukset eivät jää pelkkiin elementteihin. Nykäsen mukaan Avi on tehnyt ja tekee syksyn mittaan lisää tehotarkastuksia yhdessä veroviranomaisten, Eläketurvakeskuksen ja talousrikos- ja ulkomaalaispoliisin kanssa harmaan talouden kitkemiseksi rakennustyömailta.
– Teimme hiljattain yhdelle todella isolla pääkaupunkiseudun rakennustyömaalle tällaisen tarkastuksen. En voi paljastaa työmaata, koska tietojen käsittely on vielä kesken. Uudet toimenpiteet kuten veronumero ja urakkasummien ja työntekijöiden ilmoittaminen ovat kuitenkin jo selvästi alkaneet purra. Eli suuria ongelmia ei ole, Nykänen kertoo.
Viime vuonna rakennuspuolen tarkastajienkin on pitänyt alkaa ottaa tarkastuksilla paremmin esiin työn psyykkinen kuormitus. Se ei ole käynyt kovin helposti.
– Sitä on todella hankalaa lähteä selvittämään erityisesti pienillä työmailla, Yritystarkastuspuolella se on tietysti helpompaa. Otamme hyviä vinkkejä vastaan, kuinka tähän voitaisiin pureutua.

Resurssipulaa ja muutoksia

Tällä hetkellä rakennuspuolen tarkastuksia tekee 18 työntekijää. Se on liian vähän.
– Meillä on resurssivajetta kun ihmisiä on jäänyt eläkkeelle. Panimme kahden tarkastajan rekrytoinnin käyntiin, mutta hakemuksia tuli todella vähän. Meidän on vaikea olla kilpailukykyisiä yritysten kanssa. Kumpaankin virkaan tuli tasan yksi varteenotettava hakemus, Nykänen huokaa.
Yksi henkilö pystyy tekemään vuodessa jopa 150 tarkastusta. Se tarkoittaa melkein yhtä työmaata per päivä. Monella rakennuspuolen tarkastajalla on kuitenkin muitakin velvoitteita kuin työmailla käynti. Moni vastaa muun ohella myös valtakunnalliseen päivystyspuhelimeen.
– Tällaisessa tilanteessa tarkastaja pystyy tekemään noin 100 tarkastusta vuodessa.
Päivystyspuhelimeen tulee edelleen huomattavan paljon puheluita koskien asbestia. Lisäksi erityisesti rakennusalalla niin sanottuja ilmiantoja tulee runsaasti.
– Näitä ”miehiä katolla ilman valjaita” -puheluita tulee paljon. Resurssipulamme näkyy siinä, että kun aikoinaan tarkastaja pystyi lähtemään paikan päälle katsomaan saman tien, voi se jäädä nykyään seuraavaan päivään ja tilanne on jo ohi, Nykänen pahoittelee.