Satavuotias Suomi muurarin silmin

Suomi 100 vuotta -juhlavuosi näkyy myös netissä www.muurarisalminen.fi.

Jukka Nissinen

Muurari Ismo Salminen voi sanoa olevansa muurarisuvusta. Hän edustaa jo kuudetta sukupolvea laastinsekoittajia. Pitkä sukuhistoria ei ole rasite, vaan siitä voi ammentaa vaikka Suomi 100 -hankkeeseen sisältöä.
Muurari-Salmisen ensimmäisillä kotisivuilla oli 2 tarkoitusta. Omaa osaamista oli helpompi mainostaa netin kautta kuin perinteisten paperilehtien sivuilla. Nettisivut helpottivat myös uunimallistojen esittelyä. Aikaisemmin muurauskeikkaa pohjustettiin esittelemällä useamman valokuvakansion voimin. Nyt kaikki työt on helppo esitellä läppärin näytöltä tai nettisivujen kuvagallerioiden kautta.
Muuraussanomat syntyi alkuun kotisivujen oheistuotteena. Blogissa ruvettiin jakamaan uutisia ja tietoa muurausalan kehityksestä.
– Tiilitehtaita lopetetaan ja tiilimallit muuttuvat. Esimerkiksi ihmiset soittelivat paljon, että mistä saa nykyään Kahi-tiiliä. Olisin rikas mies, jos olisin älynnyt ostaa Kahi-tiilien viimeisen 2 vuoden koko tuotannon. Nyt niistä tiilistä saisi tuplahinnan, Salminen harmittelee puolileikillään.
Muuraussanomat ovat kasvattaneet hiljalleen suosiotaan ilman sen kummempia mainoskampanjoita vuodesta 2007 lähtien. Tällä hetkellä kävijöitä on 2 000–3 000 kuukaudessa, mikä vastaa keskikokoisen yrityksen nettisivujen kävijämäärää. Kävijät kyselevät tarkempia tietoja, siitä siirrytään arviointikäynnille ja tarjouspyyntöön. Välillä lopputuloksena on työkauppa. Nettisivut ovat selvästi lisänneet muurauskeikkoja.
– Lärvikirjaan emme lähde, siihen ei enää aika riitä, Salminen torppaa jatkuvan netissä roikkumisen.
Nettisivujen tekninen päivitys on puolison vastuulla muiden töiden ohessa.

Sattumalta mukaan itsenäisyyden juhlintaan

Suomi 100 -kampanjaan mukaanlähtö tapahtui vähän sattumalta. Salminen kysäisi Riihimäen kaupungin kulttuurituottajalta, sopisivatko Muuraussanomien Suomi 100 – muurarin silmin -osasto kaupungin omille itsenäisyyden juhlavuoden sivustolle.
– Muuraussanomat ei käsittele pelkästään Riksua, joten kulttuurituottaja ehdotti, että kysykää Valtioneuvoston Suomi 100 -raadilta.
Suomi 100 – muurarin silmin -sivuston tekstien eteen on kaivettu kovasti arkistoja. Vaikka tekstikuvaukset ovat lyhyimmillään parin virkkeen mittaisia, niiden takana saattaa olla satoja työtunteja. Nyt juhlitaan itsenäisyyden 100-vuotisjuhlia. Sen lisäksi Muuraussanomissa on 1 000 vuoden verran suomalaista muurauksen historiaa.
Kotisivustosta tehdään parhaillaan ruotsinkielistä versiota. Suomenruotsalaisten lisäksi Muuraussanomiiin tutustuu säännöllisesti myös norjalaisia ja ruotsalaisia kävijöitä.
– Välillä tulee sähköpostia Yhdysvalloista asti.
Muuraussanomien huhtikuun Suomi 100 -julkaisussa on edetty 1940-luvulle. Joka kuukausi ilmestyy uusi vuosikymmen esittelykuvineen ja tarinoineen. Joka vuosikymmeneltä esitellään kirkkoja ja muita julkisia rakennuksia sekä omakotitaloja. Mahdollisuuksien mukaan mukana on myös yksityiskohtia ja työkuvia.
– Olen miettinyt, että laittaisinko loppuvuodesta, kun vuosikymmenet loppuvat, Vuosisadan rakennusvirheet -osaston.
Joka aikakaudelta löytyy huonoa rakentamista ja vääriä materiaaleja. Muoti tekee omat tepposensa: esimerkiksi salasokkelit ja tasakatot.
– Olen ollut rakennuksilla töissä 1970-luvulta lähtien. Silloin tiedettiin, että jostain rakennustavasta tulee ongelmia, mutta silloin ajateltiin, että korjataan sitten myöhemmin, Salminen miettii.
Muuraussanomien tekninen alusta on tulossa tiensä päähän. Käytössä oleva Macintosh-läppäri on jo niin vanha, että juhlavuoden jälkeen se on pakko vaihtaa uudempaan. Kesken Suomi 100 -tapahtuman sitä ei uskalla vaihtaa.

Muurarin työ muuttuu koko ajan

Vanhojen rakennuskuvien etsiminen on ollut Salmiselle myös sukellus omaan nuoruuteen. Mieleen on noussut vaikkapa isän kanssa tehdyt uima-altaan laatoitukset 1970-luvulta. Silloiset uima-altaat olivat nykymittapuulla kastautumisaltaan mittaluokkaa.
Muurarin työ on pilkkoutunut osasiin. Ennen muurari teki ensiksi Leca-harkoista sokkelin, sen päälle piiput. Siitä jatkettiin julkisivumuurauksiin ja tulisijojen tekoon. Lopuksi oli vielä laatoitukset. Nyt joka homman tekee eri mies.
Salminen osaa käytännössä kaiken tarvittavan muurauksesta ja laatoituksesta. Viime vuosina työt ovat painottuneet yhä enemmän vanhojen tulisijojen korjauksiin. Vanhimmat korjauskohteet ovat olleet 1700-luvulta.
– 1970-luvulla oli tavallista, että kauhakuormaaja oli odottamassa talon nurkalla.
Avotakat ovat toinen lisääntynyt työkohde.
– Ajat muuttuvat, nyt ei tiedä mitä tehdään 5 vuoden päästä.
Parhaiten Salminen on laihtunut Hellaksen pianotehtaan purukattilan tulitiiliä vaihtaessa.
– Menin uuniin 95-kiloisena ja tulin ulos 83-kiloisena. Olin sopinut huoltopäällikkö Virtasen kanssa, että hän sammuttaa virrat perjantaina.
Valitettavasti vesisäiliössä oli 6 000 litraa vettä, joka ei jäähtynytkään saman tien. Tulitiilet olivat niin kuumia, että muovisanko suli saman tien.
Tarveaineiden hankkiminen on viime vuosina hankaloitunut. Keskusliikkeet myyvät vain yhden valmistajan tuotteita.
– Jos esimerkiksi haluaa käyttää Weberin laasteja, Riihimäeltä niitä ei saa mistään. Tiileri lopetti Vantaalla. Lähin Tiilerin myyntipiste on nyt Tampereella. Esimerkiksi seuraavassa kohteessa tarvitsen 3 kotimaisella mitoituksella tehtyä Tiilerin tiiltä. Lähdenkö varta vasten Tampereelta hakemaan niitä?
Nähtävästi digitalisaatio on lyönyt niin vahvasti läpi, että Salmiseltakin on jo kysytty voiko takan muurata etätyönä. Se ei vielä onnistu, vaikka maailmalla on jo käytössä muurausrobotteja.
Palomuurin tarkoituksen on myös joskus työn tilaaja ymmärtänyt väärin. Näkyykö takka laisinkaan sen takaa ja aukeavatko uunin luukut ollenkaan?