Rovaniemellä rakennetaan kuin viimeistä päivää

Juha Pitkäniemi palasi opetustyöstä takaisin rakennushommiin.

Asuintaloja, lomamökkejä, hotelleja ja ravintoloita nousee Napapiirille ja
Rovaniemen keskustaan. Töitä riittää.

Johanna Hellsten

Kun Rakennusliiton Rovaniemen toimistolla katsoo ulos ikkunasta, näkyy joka suunnassa nostureita. Rovaniemellä rakennetaan sellaista vauhtia, että hitaampaa hirvittää. Työllisyystilanne liiton jäsenillä on luonnollisesti hyvä. Jopa niin hyvä, että esimerkiksi Lemminkäinen on joutunut tuomaan elementtiporukan Oulusta asti, kun Lapista ei löytynyt enää kokeneita tekijöitä.

Rovaniemen laskennallinen uusien asuntojen tarve on vuodessa 200–300. Tällä hetkellä tahti on 600–700 asuntoa. Monella isolla ja pienemmälläkin toimijalla on projekteja meneillään. Oman lisänsä tuovat lähiseudulle nousevat erilaiset turismiin liittyvät hankkeet; Napapiirillä rakennetaan jättimäistä ravintolaa ja kiinalaisella rahalla hotellia sekä mökkikylää.

Tammikuussa Rovaniemen hotellikapasiteetti on täydessä käytössä. Uusille petipaikoille on siis kysyntää. Erityisesti aasialaisturistit ovat löytäneet Suomen Lapin, eikä Rovaniemellä liikkuessaan voi välttyä törmäämästä isoihin kiinalaisseurueisiin.

Opetushommista takaisin työmaalle

Napapiiri on kokonainen Lappi- ja joulupukkiteemainen lomakylä. Se ei ole koskaan valmis, vaan alueella rakennetaan edelleen paljon kaikenlaista uutta. Yksi uusi kohde on Rakennusliike Jouko Pesonen Oy:n urakoima valtavan ravintolan työmaa. Ravintola on puun ja betonin hulppea liitto: elementtiseinät ja massiiviset betoniset pilarit kannattelevat monimutkaisen näköistä, puurakenteista kattoa korkealla yläpuolellaan.

Rovaniemellä syntynyt rakennusmies Juha Pitkäniemi meni 17-vuotiaana rakennuksille kesätöihin ja on edelleen samalla tiellä 25 vuotta myöhemmin. Muutama vuosi sitten hän kuitenkin otti hetkellisen sivupolun Lapin ammattioppilaitokseen.

– Toimin siellä ammattimiehenä opettajien ja oppilaiden tukena käytännön töissä. Me teemme paljon sellaisia asioita, joita opettajat eivät osaa. Teemme siis töitä oppilaiden kanssa, Pitkäniemi kertoo.

Pitkäniemi kertoo nauttineensa työstä ja työkaverit ja oppilaat olivat mukavia. Hän sanoo olleensa suorastaan myönteisesti yllättynyt oppilaiden motivaatiosta.

– Joukossa oli todellisia huippuja. Kenestä vain voi tulla hyvä, jos halua löytyy. Maaseudulta kouluun tulleet kyllä tunnisti heti; siellä on totuttu tekemään töitä jo pienestä pitäen, Pitkäniemi sanoo.

Miksi sitten paluu työmaille muutaman vuoden jälkeen?

– Koulun johdossa kukaan ei välitä mistään mitään. Pomot eivät jalkaannu tarpeeksi, eivätkä tiedä, mitä käytännön opetustyössä tapahtuu, Pitkäniemi kertoo.

Pitkäniemi ehti ennen ravintolatyömaata olemaan tavallisilla kerros- ja rivitalotyömailla.

– Tämä työmaa on kyllä ihan erilainen. Katto tuli työmaalle pääosin valmiina ristikoina, mutta oli se silti työläs tehdä. Kaikki tuli silti tietysti tehdyksi. Kattorakenteiden rakentaminen aloitettiin jo ennen joulua, tammikuun alkupuolella se oli pääosin valmis.

Rovaniemelläkin talvi on ollut vaihteleva.

– Kunnon talvi on hyvää rakennusaikaa. Räntä- ja vesikelit ovat pahimpia. Huputtaminen olisi kyllä iso parannus olosuhteisiin. Nyt rakennettiin avoimen taivaan alla.

Pitkäniemi kehuu Rovaniemen työtilannetta.

– Töitä on. En edes muista, että täällä olisi ollut huonosti töitä. Ehkä viimeksi 2000-luvun alussa oli hiljaisempaa, mutta työttömänä ei ole tarvinnut olla.

Lapinjätkää ja Lapinneitoa rakentamassa

Rovaniemen keskustasta purettiin vanha, surkeassa kunnossa ollut työväentalo ja Levi-Rakennus Oy rakentaa sen paikalle kahta asuinkerrostaloa. Työväentalon väki saa toisen kerrostalon alakerrasta uudet tilat käyttöönsä. Nelikerroksinen Lapinjätkä- ja viisikerroksinen Lapinneito- kerrostalot ovat tammikuussa jo pitkällä ja ensimmäistä asuntoa esiteltiin kiinnostuneille ostajille tammikuun puolivälissä.

Lapinjätkän anturat valettiin viime vuoden maaliskuussa. Runko nousi reipasta vauhtia, vaikka viime kevät oli Rovaniemellä sateinen, mikä hankaloitti töitä. Talo saatiin vesikattovaiheeseen elokuussa. Siinä vaiheessa pantiin alulle myös Lapinneidon anturavalut. Runko saatiin valmiiksi marraskuun lopussa ja vesikatto päälle ennen joululomia.

Kohteessa on ollut töissä yhtä elementtimiestä lukuun ottamatta vain Levi Rakennus Oy:n omia miehiä. Työmaan keskivahvuus pyörii 7–8 miehen tienoilla.

Yrityksen kirjoilla jo yli 17 vuotta rakentanut elementtiasentaja Mikko Kivilahti kertoo, että työmaalla oli juuri edellisenä päivänä tehty TR-mittaukset.

– Lapinjätkän työmaalla TR-mittauksen tulos oli 95%, Lapinneidon työmaalla 94%. Yhdestä parvekkeesta puuttui kaide, mikä laski lukua, Kivilahti valottaa.

Yksi talvirakentamisen työturvallisuusriski on työmaan liukkaus. Toinen on vilustuminen, kun täysissä talvikamoissa ravataan sisä- ja ulkotilojen välillä. Hiki pukkaa pintaan ja seuraavalla hetkellä onkin jo kylmä.

Kuudelta töihin

Työmaan sosiaalitilassa on isompi porukka koolla lounaalla jo heti aamukymmenen jälkeen. He ovat tulleet töihin kuudelta aamulla. Yrityksessä on sovittu, että viikolla tehdään vähän pidempää päivää ja perjantaina työmaa sulkeutuu jo puolilta päivin. Toisille järjestely sopii hyvin, toisille se on hiukan hankalampaa.

– Nämä kuuden perjantaiaamut ovat lapsen päiväkotiin viemisen kannalta vähän hankalia. Lähin päiväkoti aukeaa vasta puoli seitsemältä, joten aamu vaatii järjestelyä, eräs nuori isä kertoo.

Vanhemmille työntekijöille järjestely passaa paremmin.

– Ei sillä näin eläkeikää lähestyessä ole mitään väliä, tuleeko kuudeksi töihin, he toteavat.

Pois lähtiessämme törmäämme nuoreen naiseen, joka toimii työmaalla rakennussiivoojana. Niin hyvää työmaata harvoin löytyy, etteikö siellä tehtäisi päivänselvää rakennussiivousta PAM:n tessillä. Nainen kertoo, että pitää ottaa porukalla siivousfirman vetäjän kanssa asia esille ja vaatia epäkohdan korjaamista.