Modernin mittamiehen on puhuttava digiä

Istumme Turussa, Mälikkälän teollisuusalueella mMies-ohjelmistofirman tiloissa valkeakoskelaisen mittamiehen Marko Metsäpellon kanssa. Lujatalon Pirkanmaan luottamusmies on tullut Turkuun kertomaan, miten tärkeää tietotekniikka hänen työssään nykyään on. Seurassamme istuvat myös ohjelmiston kehittäjät Kari Tukia ja Sami Tainio.

– Istun tietokoneella nykyään noin 30 prosenttia työajastani, Metsäpelto kertoo.

Kauas on tultu parissa vuosikymmenessä mittalankojen ja paperilehtiöiden ajasta. Suomessa on tähän mennessä koulutettu satoja mittamiehiä tekemään hommat ohjelmistopohjaisesti. Mutta mistä kaikki alkoi?

 

Kai_ja_Sami
Kai ja Sami

VR edelläkävijänä

– Olin VR:llä töissä 1970-luvulla ja siellä alkoi tuolloin ratojen sähköistys. Siellä ajettiin ATK-listoja, joista katsottiin mittatietoja. VR:n ja Teku:n jälkeen toimin Pirkanmaan ammattikoulussa työnopettajana opettaen nuorille muun muassa mittauksen perusteita ja vuodesta 1986 alkaen mittamiehiä Turun Aikuiskoulutuskeskuksessa.

Silloin PC:t alkoivat tulla yleisempään käyttöön ja markkinoille tuli elektronisia mittalaitteita. ––

– Kentällä oli kova tarve koulutukselle ja lähdin yrittäjäksi. Pikkuhiljaa alkoi itää ajatus, miksi talonrakennukseen liittyvää mittausta ei voisi tietokoneistaa kuten VR:llä, Kari Tukia kertoo.

Tukia sai Hartelan ja Rakennus-Ruola Oy:n mukaan kauppa- ja teollisuusministeriön rahoittamaan projektiin, jonka seurauksena syntyi tietokoneavusteinen rakennusmittaus. mMies Oy:n hän perusti vuonna 1993.

– Aika harva kirvesmies osasi tuolloin käyttää tietokonetta, mutta mittalaitteita he oppivat käyttämään nopeasti. Kun pidin mittauskurssia Rakennusliiton Siikaranta-opistossa, opiston legendaarinen opettaja Maarit Fred sattui paikalle ja näki kehittämäni ohjelman. Hän ymmärsi heti, että mittaus ja tietotekniikka kannattaa yhdistää, Tukia kertoo.

Vuonna 1995 järjestettiin ensimmäinen atk-avusteisen mittauksen kurssi, jolle Tukian mukaan osallistui todella kovia ammattilaisia. Vuonna 2000 mittamiehet saivat oman erikoisammattitutkintonsa. Nyt tietokoneavusteista mittausta tekeviä mittamiehiä on koulutettu noin 300 ja he työskentelevät ympäri Suomea. Mittausohjelma myös keskustelee sujuvasti nykyisin käytössä olevien tietomallien kanssa.

Helppoa, kun sen osaa

Metsäpelto kuvaa mittausohjelmiston vaikeustasoa naureskellen.

− Ohjelmisto on suunniteltu matalaotsaisille ja pitkäkätisille rakennusmiehille. Sen käyttö on helppoa, mutta toki, koska päivityksiä tulee ja ohjelmat muuttuvat, on pakko kouluttautua koko ajan. Ja jos vuoteen ei jostain syystä pääse ohjelmaa käyttämään, on kyllä jonkun aikaa aivan pihalla.

Metsäpelto kuitenkin myöntää, että vaikka ohjelmaa on helppo käyttää, tietynlainen harrastuneisuus aiheen opetteluun vaaditaan.

− Aika monta iltaa on kulunut ohjelmalla leikkiessä, Metsäpelto sanoo.

Seuraamme liittyy Lemminkäisellä Turussa työskentelevä mittamies Petri Toikka.

Petri_Toikka
Petri Toikka

 

– Kävin atk-avusteisen mittaamisen kurssin vuonna 2002 Siikarannassa ja tulin samana vuonna töihin Lemminkäiselle. Turku oli hyvä paikka aloittaa ohjelmiston käytön harjoittelu, koska Kari Tukia asuu täällä. Kävin usein kyselemässä apua ja neuvoja suoraan mMiehen toimistolta, Toikka kertoo.

Toikka miettii, miten paljon maailma onkaan muuttunut vuodesta 2002.

– Silloin, kun kyselin sähköisiä piirustuksia, ei niitä saanut millään. Nykyään projektipankki on helpottanut työtä oleellisesti. Se on ollut Lemminkäisellä käytössä nyt kolme vuotta. Sieltä saa aina tuoreet suunnitelmat sähköisesti nopeasti käyttöön, Toikka kertoo.

Mittaukseen tarvitaan aikaa

Molemmat mittamiehet kiroavat sitä, että mittauksella on aina kiire, eikä sille anneta riittävästi aikaa.

− Vastuu on kuitenkin aika kova. Jos mittaus pettää, on se koko projektin kannalta todella huono asia, Metsäpelto sanoo.

Kun mittamies on saanut mittaukset tehtyä työmaalla, hän siirtyy tietokoneen ääreen. Tarvittavat mittatiedot siirtyvät ohjelmaan, jonka kautta mittamies käsittelee tiedon sellaiseksi, että sen saa lähetettyä oikeassa muodossa suunnittelijoiden käyttöön.

Monelle mittamiehelle kertyy ylitöitä, kun koko ajan on kiire. Illalla sitten istutaan tietokoneen ääressä, jotta mitat olisivat aamulla suunnittelijoiden tai työmaan käytössä.

− Aina siinä on tehtävä välityötä ja jumpattava koneella kuvia, vaikka mittalaitteet olisivat kuinka hyviä. Suunnitelmissa on aina virhe ja virhe on löydettävä, Toikka naureskelee.

Ja siinä onkin yksi mittamiehen tärkeimmistä tehtävistä; virheiden löytäminen piirustuksista. Siitä suunnittelijat eivät aina tykkää.

− Yksi kuvaavin tapaus oli sellainen, että piirustuksissa hissikuiluissa oli vakavaa heittoa kerrosten välillä. Huomasin sen ja pyysin mestaria lähettämään tiedon suunnittelijalle. Suunnittelija ilmoitti, että mittamies keskittyy mittaamisen eikä sotkeennu suunnitteluun. Lopulta hän kuitenkin joutui myöntämään, että virhe oli tapahtunut, Metsäpelto kertoo.

Metsäpellon työmaa on tällä hetkellä Tampereen vanhan trikootehtaan saneeraustyömaa. Siellä tehdaskiinteistö muutetaan asunnoiksi. Näin mittavassa muutostyössä tarkka mittatieto on elintärkeää suunnittelijoille.

Toikka taas ravaa Turun uuden teräsrakenteisen palloiluhallin työmaalla. Kohde toteutetaan kokonaan tietomallipohjaisesti.

 Tulevaisuudessa 3D-maailma ja fiksumpia laitteita

Nykyään mittamiehelle ei riitä enää kaksiulotteisten rakennuspiirustusten ymmärtäminen, vaan on pystyttävä hallitsemaan kolmiulotteisia tuotemallipohjaisia rakennussuunnitelmia.

– Lujalle tuli Tampereen yksikköön 3D-mallintaminen pari vuotta sitten. Gryndikohteissa käytetään nyt aina tietomallia, samoin isoissa urakkakohteissa. Pienemmissä urakoissa ei, Metsäpelto kertoo.

− Joudun pallottelemaan päivittäin tietomallia työmaalla. Se on kätevä ja sieltä on helppo tarkistaa ja katsoa asioita. On myös hienoa, että nuoret timpurit ovat kiinnostuneita. Pystyn muokkaamaan heille suunnitelmista heidän tarvitsemiaan kuvia ja tsekkaavat niitä pdf-muodossa kännyköistään, Toikka kertoo

Myös mittalaitteet kehittyvät koko ajan. Ne ovat nykyään täysiä tietokoneita jo itsessään. Ne eivät kuitenkaan vielä ole niin hienoja robotteja, että pystyisivät korvaamaan mittamiehen, sillä ihmistä vaaditaan edelleen todellisen maailman ja 3d-maailman välissä.

Johanna Hellsten