Vuodenvaihteessa on palkallisia arkipyhiä

Jouluna ja vuodenvaihteessa on jälleen tänä vuonna arkipyhiä, joiden korvaaminen vaihtelee eri työehtosopimuksissa.

 

Rakennus-, maalaus- ja lattianpäällystysala

Työajan lyhennyksestä ja arkipyhistä maksetaan kaikille työntekijöille erillistä 7,7 prosentin palkanosaa jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä.

Palkanosa maksetaan myös lyhennettyä työpäivää tekeville, sitä ei voi sisällyttää työntekijän aika-, urakka- tai palkkiopalkkaan. Palkanosa on aina eriteltävä palkkalaskelmassa. Mikäli työntekijä on töissä arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka kuten sunnuntaityöstä.

Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

Talotekniikka-ala

Talotekniikka-alalla korvattavia arkipyhiä ovat jouluaatto, ensimmäinen ja toinen joulupäivä, uudenvuoden päivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai ja juhannusaatto.

Korvausperusteena käytetään työehtosopimuksen tarkoittamaa keskituntiansiota. Korvaus maksetaan, mikäli edellä mainitut päivät osuvat työpäiville. Vapaapäiville osuvilta arkipyhiltä ei korvausta makseta.

Korvausta ei kuitenkaan makseta seuraavissa tilanteissa:

  • Työsuhde on kestänyt alle 6 viikkoa ennen arkipyhää.
  • Työntekijä on luvatta poissa arkipyhää edeltävänä tai lähinnä seuraavana työpäivänä.
  • Arkipyhä sijoittuu lauantaille tai sunnuntaille.
  • Arkipyhä sijoittuu vanhempain-, perhe tai kuntoutusvapaan sisään.
  • Arkipyhä sijoittuu lomautusta seuranneen kahden ensimmäisen viikon ulkopuolelle.

Itsenäisyyspäivä
Tänä vuonna itsenäisyyspäivä on tiistai 6.12. Työpäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä maksetaan lain mukaisin perustein määräytyvä palkka, jolloin palkanmääräytymisperusteena on keskituntiansio.

Kun itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän sairausloman sisään sille ajalle, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, maksetaan työntekijälle työpäiväksi sattuvalta itsenäisyyspäivältä palkka.

Maa- ja vesirakennusala

Maa- ja vesirakennusalalla vuodenvaihteen arkipyhät korvataan, mikäli ne olisivat olleet työpäiviä.

Jouluaatto, ensimmäinen joulupäivä, uudenvuodenpäivä ja loppiainen maksetaan, mikäli työsuhde on kestänyt vähintään 6 viikkoa. Palkka on ensimmäisessä, toisessa, kolmannessa ja neljännessä palkkaryhmän mukainen palkka. Muissa palkkaryhmissä maksetaan neljännen palkkaryhmän palkka.

Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

Asfalttiala

Arkipyhäkorvauksen piirissä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto, ensimmäinen joulupäivä sekä tapaninpäivä.

Arkipyhäkorvaus on aikapalkan taulukkopalkan mukainen tuntipalkka ilman henkilökohtaista palkanosaa ja ilman ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintolisää, työntekijän työtuntijärjestelmän mukaisilta säännöllisiltä työtunneilta.

Arkipyhäkorvauksen ehtona on työsuhteen jatkuminen yhtäjaksoisesti vähintään kuusi viikkoa ennen kyseistä arkipyhää.

Itsenäisyyspäivältä maksetaan palkka lain mukaisesti. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle siltä päivältä palkkaa sairausajan palkkamääräysten mukaisesti

Vedeneristysala

Arkipyhäkorvauksen piirissä ovat uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, juhannusaatto, jouluaatto ja ensimmäinen joulupäivä.

Arkipyhäkorvaus maksetaan palkkaryhmä 2:n mukaan.

Arkipyhäkorvauksen ehtona on, että työsuhde on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 6 viikkoa ennen kyseistä arkipyhää.

Itsenäisyyspäivän palkan maksua koskee laki itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä.

Rakennustuoteteollisuus

Tänä vuonna itsenäisyyspäivä 6.12.2016 on tiistai.

Laissa itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä säädetään, että itsenäisyyspäivän sattuessa arkipäiväksi työt on keskeytettävä, kuten sunnuntaina. Töiden keskeyttämisestä huolimatta työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä, jos se muuten olisi ollut työpäivä, täyttä työpäivää vastaava palkka. Edellytyksenä on, että työntekijän työsuhde on jatkunut ennen itsenäisyyspäivää kuusi päivää ja jatkuu edelleen itsenäisyyspäivänä.

Mikäli itsenäisyyspäivä on työntekijän työtuntijärjestelmän mukainen työpäivä, työt tulee keskeyttää ja työntekijälle tulee maksaa itsenäisyyspäivän palkkana täyttä työpäivää vastaava palkka.

Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä työtä ei kuitenkaan keskeytetä ja työssä oleville maksetaan normaalin palkan lisäksi sunnuntaityökorvaus. Rakennustuoteteollisuuden työehtosopimuksen 19 §:n mukaisesti maksetaan itsenäisyyspäivältä keskeytymätöntä 3-vuorotyötä tekevälle työntekijälle 8 tunnin palkka keskituntiansion mukaan myös silloin, jos itsenäisyyspäivä sattuu työntekijän työvuorojärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi.

RTT ry:n ja Rakennusliiton yhteisen kannan mukaan työntekijälle tulee maksaa itsenäisyyspäivän johdosta arkipyhäkorvaus, jos itsenäisyyspäivä on työtuntijärjestelmän mukaan työntekijän vapaapäivä, mikäli työntekijän työsuhde on ennen itsenäisyyspäivää kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme kuukautta.

Sairastuneelle tai lomautetulle työntekijälle ei lähtökohtaisesti makseta itsenäisyyspäivän palkkaa.

Itsenäisyyspäivältä maksetaan kuitenkin arkipyhäkorvaus työehtosopimuksen perusteella, jos sairaus ei ole kestänyt yli 3 kuukautta ennen itsenäisyyspäivää, työntekijä on lakisääteisellä äitiys-, isyys-, tai vanhempainvapaalla tai vuosilomalla tai työntekijä on lomautettuna, eikä lomautus ole kestänyt yli 2 viikkoa ennen itsenäisyyspäivää.

Vuodenvaihteen arkipyhät rakennustuoteteollisuudessa

Arkipyhäkorvauksia koskevat määräykset ovat työntekijöiden työehtosopimuksen 19 §:ssä.

Jouluaatolta (lauantai 24.12.2016), joulupäivältä (sunnuntai 25.12.2016), tapaninpäivältä (maanantai 26.12.2016) ja uudenvuodenpäivältä (sunnuntai 1.1.2017) maksetaan tes:n mukaan arkipyhäkorvaus riippumatta siitä, mille viikonpäivälle kyseinen arkipyhä sattuu.

Arkipyhäkorvauksen suuruus on työntekijän säännöllistä päivittäistä työaikaa vastaava palkka keskituntiansion mukaan laskettuna.

Loppiaiselta (perjantai 6.1.2017) maksetaan menetettyä ansiota vastaava korvaus arkipyhäkorvausta koskevien määräysten mukaisesti. Jos loppiaisena ollaan työssä, maksetaan palkan lisäksi sunnuntaityökorvaus.

Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä olevalle työntekijälle ei kuitenkaan makseta arkipyhäkorvausta loppiaisen osalta.

Mikäli yritykselle ei ole laadittu työtuntijärjestelmää, arkipyhäviikolla viikkotyöaika on 40 tuntia – arkipyhät (8 tuntia/arkipäivä). Arkipyhäviikolla viikkoylityötä on alennetun viikkotuntimäärän ylittävä osuus. Kyseessä on kuitenkin tes-ylityö, jota ei 40 todelliseen viikkotyötuntiin saakka tarvitse kirjata ylityönä työaikakirjanpitoon.

Arkipyhäkorvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

  1. Työntekijän työsuhde on ennen arkipyhää yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään 3 kuukautta.
  2. Työntekijä on ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltävänä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä.
  3. Jos työntekijä on työssä toisena näistä päivistä ja jos poissaolo on johtunut hyväksyttävästä syystä esimerkiksi työnantajan luvasta tai työntekijän sairaudesta, maksetaan arkipyhäkorvaus.
  4. Jos työntekijä ei ole ollut työssä ennen eikä jälkeen arkipyhän tai jos poissaololle ennen arkipyhää tai arkipyhän jälkeen ei ole hyväksyttävää syytä, arkipyhäkorvausta ei makseta.

Arkipyhäkorvausta ei kuitenkaan menetetä, vaikka työntekijä on poissa työstä arkipyhää edeltävänä ja sitä seuraavana työpäivänä, jos poissaolo johtuu:

  1. Sairaudesta, joka ei ole jatkunut yli 3 kuukautta ennen kyseistä arkipyhää
  2. Lakisääteisestä äitiys-, isyys tai vanhempainvapaasta taikka vuosilomasta
  3. Taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtuneesta lomautuksesta, joka ei ole kestänyt yli 2 viikkoa ennen ko. arkipyhää

Työntekijöiden palkanmaksun osalta on muistettava työntekijöiden työehtosopimuksen 27 §:n 3. kohta, jonka mukaan silloin kun palkanmaksupäivä siirtyy joulunpyhien vuoksi pyhien jälkeiseen arkipäivään, tilikatkopäivä määritellään normaalia aikaisemmaksi, niin että palkan normaali laskenta-aika huomioon ottaen tili on työntekijän nostettavissa joulunpyhiä edeltävänä arkipäivänä.

Lomautettujen työntekijöiden arkipyhäkorvaukset

Rakennustuoteteollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen 19 §:ssä on säännös arkipyhä-korvauksen maksamisesta lomautetulle työntekijälle. Kuten edellä kohdassa 2. on todettu, arkipyhäkorvausta ei menetetä, vaikka työntekijä on poissa työstä arkipyhää edeltävänä ja sitä seuraavana työpäivänä, jos poissaolo johtuu taloudellisista ja tuotannollisista syistä tapahtuneesta lomautuksesta, joka ei ole kestänyt yli 2 viikkoa ennen kyseistä arkipyhää. Tämä säännös koskee arkipyhäkorvauksen maksamista kokoaikaisesti lomautetulle työntekijälle. Jos lomautus on toteutettu vuorolomautuksena tai lyhennettynä työviikkona, edellä mainittu säännös ei sovellu sellaisiin tapauksiin.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry ja Rakennusliitto ry ovat yhteisesti vuonna 2009 sopineet seuraavista tulkintaohjeista, joita tulee soveltaa arkipyhäkorvausta maksettaessa työntekijälle, joka on lomautettu muulla tavoin kuin kokoaikaisesti.

Rakennustuoteteollisuus RTT ry:n ja Rakennusliitto ry:n yhteinen tulkintaohje:

Arkipyhäkorvaus maksetaan lomautuksen alkamista seuraavan 2 viikon (yhteensä 14 kalenteri-päivää) sisällä olevista arkipyhistä.

Kun lomautus on toteutettu lyhennettynä työviikkona tai vuorolomautuksena, ja järjestelyä on kestänyt ensimmäisestä lomautuspäivästä alkaen yli 14 kalenteripäivää, arkipyhät maksetaan ainoastaan säännöllisen työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä, mikäli TES: n 19 §:n 2. kohdan korvausedellytykset täyttyvät.

Työntekijä on lomautettu yhdellä kertaa useammissa pidemmissä pätkissä (ei kyse vuorolomautuksesta) siten, että ensimmäinen lomautusjakso kestää esimerkiksi 12 päivää ja toinen 20 päivää. Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus, jos arkipyhä sattuu lomautuksen ensimmäisen pätkän alkamista seuraavan (alkamispäivä mukaan lukien) 14 kalenteripäivän sisään.

Jos työntekijän lomautus jatkuu saman lomautusilmoituksen perusteella joko yhtäjaksoisesti tai pätkissä, lomautuksen alussa olleen 14 kalenteripäivän korvausajanjakson lisäksi uutta 2 viikon korvausajanjaksoa ei tule.

Mikäli lomautuksen aikana sovitaan uudesta lomautuksesta ja annetaan uusi lomautusilmoitus, alkaa uuden lomautuksen alusta 14 kalenteripäivän laskeminen, jonka aikana korvataan kaikki arkipyhät riippumatta siitä, onko työntekijä ollut lomautusten välissä työssä. Samoin menetellään, kun lomautusta jatketaan edellisen lomautuksen kaltaisena työntekijän käymättä lomautusten välissä töissä.

Mikäli työntekijä on ollut lomautettuna tehden lyhennettyä työviikkoa ja lomautus keskeytetään väliaikaisesti vähintään 2 viikon kokoaikaisen työskentelyn johdosta, lomautuksen jatkuessa alkaa uusi 14 kalenteripäivän korvausajanjakso.