Raksaopiskelijat selviytyjinä

– Tämä on ollut paras kesä, hehkuttaa rakennusalan opiskelija Said Ahmed, 22 v, joka osallistuu kausiasumisprojektiin Vartiosaaressa.

Yhdeksäntoistakesäinen Nuur Ahmed Nuur silittää kainaloonsa käpertynyttä ruskeaa kukkoa tottunein ottein Helsingin nuorisoasiainkeskuksen huvilan pihamaalla Vartiosaaressa, Itä-Helsingin edustalla.

– Kanat ovat samanlaisia kuin ne, joita hoidin kotona. Somaliassa kanat munivat autonrenkaista tehdyissä pesissä, Nuur kertoo.
Hän on yksi kuudesta nuoresta, jotka valittiin kausiasukkaiksi nuorisoasiainkeskuksen Oman muotoinen koti -projektiin. Sen tavoitteena on, että Helsingissä ei olisi yhtään asunnotonta nuorta vuonna 2018. Nyt noin tuhat alle 25-vuotiasta on ilman omaa kotia.
Vartiosaaressa nuoret asuvat itsenäisesti kimppakämppä-periaatteella kodikkaassa puuhuvilassa hiekkarannan äärellä. Moni nuoren polven helsinkiläinen tuntee sen koululaisten kesäleireiltä.
– Kausiasumisen tarkoitus on tarjota hetken hengähdystauko vaikeassa asumis- tai asunnottomuustilanteessa oleville, kertoo Oman muotoinen koti -hankkeeen projektipäällikkö Miki Mielonen.

Asumiseen liittyy osa-aikainen työ saaren rakennushankkeissa. Siksi asukkaat valittiin Stadin ammattiopiston rakennuslinjan opiskelijoista. Ensimmäiseksi he suunnittelivat ja rakensivat kanalan viidelle kanalle ja yhdelle kukolle.

Työstä maksetaan asiallista palkkaa ja siitä kertyy opintopisteitä. Lisäksi talo tarjoaa asukkaille aamupalan ja lounaan.
– Siitä on lähdetty, että periaatteena on luottamus, kun annetaan talo poikien käyttöön, Mielonen korostaa.
–Tämä on ollut paras kesä. Kun tulimme tutustumaan paikkaan, tiesin heti, että haluan tulla tänne. Ihan mahtavaa ja rauhallista, kaupunki on kuitenkin kivenheiton päässä, Said Ahmed, kuvailee.

Työ edellyttää kotia

Kaikki asukkaat ovat sattumalta maahanmuuttajataustaisia nuoria miehiä. Viiden juuret ovat Somaliassa ja yhden Iranissa.
– Tuntuu siltä, että yhteisasuminen kiinnosti eniten maahanmuuttajia. Ehkä se johtuu heidän kulttuureistaan, moni on tottunut asumaan suuren perheen kanssa, Mielonen miettii.

Nuoret korostavat, ettei kukaan heistä ole varsinaisesti asunnoton. Yksi asuu opiskelija-asunnossa ja toiset majailevat vanhempien tai serkkujen luona.
On kuitenkin tiedossa, että maahanmuuttajataustaisten suomalaisten asema vapailla vuokramarkkinoilla on muita heikompi.

Sama koskee työnhakua. Siitä huolimatta pojat tähtäävät omana asuntoon ja työpaikkaan. Kotia tarvitaan, että työssä jaksaa.
Vartiosaaressa pojat saivat tietoa asunnonhausta ja vuokralaisen velvollisuuksista. Kurssista annettiin todistus, jolla voi osoittaa vuokranantajalle, että tuntee asumisen pelisäännöt. Nuorisoasiainkeskuksessa suunnitellaankin ajokortin tapaista asumiskorttia, jonka kaikki nuoret voisivat halutessaan suorittaa.

– Perinteisesti pojat muuttavat Somaliassa lapsuudenkodista pois, kun pystyvät hankkimaan oman asunnon. Tytöt vasta sitten, kun menevät naimisiin, Said kertoo.
Suomessa somalitytöt muuttavat opiskelija-asuntoon yhä useammin, jos koulu on toisella paikkakunnalla. Oman kodin hankkiminen ennen avioitumista on harvinaisempaa.

Pimeä metsä pelotti

Kukin poika on valinnut oman huoneen vintiltä. Repullinen vaatteita ja kännykkä riittävät kesäasumista varten. Talo on joka tapauksessa hyvin varustettu lautapelejä myöten.
Iltaisin huvilan kodikkaassa keittiössä porisee ruokakattila. Joskus Said pyöräyttää kaikkien herkkuja, sambuuseja, jotka ovat somalialaisia lihapiirakoita. Raaka-aineet kustannetaan yhteisvoimin. Yhteinen ateria on halvempi kuin ruoan valmistaminen vain yhdelle.

– Teimme aluksi säännöt ja työvuorot. Käytännössä niitä ei ole tarvittu, vaan kaikki tekevät sitä mitä osaavat ja mistä pitävät. Itse laitan usein ruoan. Olen oppinut sen taidon äidiltä, Said sanoo.

Ramadanin aikana muut helpottivat erään asukkaan tehtäviä, koska hän paastosi auringon nousun ja laskun välillä.
Nuurin ja Saidin mielestä hyvä yhteishenki on onnistuttu pitämään yllä.

– On kiva suunnitellaan joukolla, mitä tehdään viikonloppuna, Nuur kehuu.
Saari on tarjonnut monelle ennen kokemattomia elämyksiä kuten kalastusta ja saunomista. Sateisina iltoina on katseltu elokuvia tai soudettu mantereelle nostamaan painoja nuorisotalon kuntosaliin.

_DSC0962
Kimppa-asuminen on tuttua Nuurille perheryhmäkodista, jossa hän asui pikkuveljensä kanssa, kunnes täytti 18 vuotta. Pojat saapuivat kaksistaan Suomeen neljä vuotta sitten.

 

– Aluksi eksyin, mutta nyt osaan liikkua täällä. Metsä kuitenkin pelottaa pimeällä, en voi sille mitään, Said nauraa.
Kesäasumisen kohokohta oli Ramadanin päättyminen, jota juhlittiin saarelle kutsuttujen ystävien kanssa varsinaista Eid-juhlaa seuraavana päivänä.

Unelma mökistä

– Asuisin mieluiten mökissä luonnon keskellä, kertoo Mahamud Ugaas unelmastaan.
Said haaveilee omakotitalosta jossain rauhallisessa ympäristössä.

Somalialaisista taloista he kaipaavat ennen muuta rakennuksen suojaamaa pihaa, jolla perhe oleilee paljon ja valmistaa ruokaa ulkokeittiössä. Piha on myös kotieläimiä varten.
Moni kimppa-asukas suunnittelee palaavansa Somaliaan auttamaan maan jälleenrakentamisessa. Ennen sitä he aikovat valmistua ammattiin ja kartuttaa työkokemusta.

– Ehkä perustan oman rakennusyrityksen Somaliaan. Veisin sinne hyvän työturvallisuuden Suomesta. Nyt rakentajat eivät käytä siellä mitään suojaimia, Said kertoo.
Hän aikoo asentaa rakentamiinsa taloihin aurinkopaneelit, koska pitkät sähkökatkot ovat maassa yleisiä.

Somaliasta lähdetään paremman tulevaisuuden perässä paitsi Eurooppaan myös Adenin lahden yli. Ugaas ei ole kuullut pitkään aikaan kaveristaan, joka päätyi orjatyöhön rakennukselle Saudi-Arabiaan.

Kaikki voittivat Vartiosaaren selviytyjissä

– Asun mielelläni kesän tällä tavalla yhdessä, mutta en vakituisesti, Said arvioi.

Kesän jälkeen ainakin kolme Vartiosaaren poikaa aikoo jatkaa yhteisöasumista nuorisoasiainkeskuksen toisessa hankkeessa. Siitä varten on jo kunnostettu entinen nuorisokoti Kannelmäessä. Yhdentoista asukkaan valinta on parhaillaan käynnissä. He tulevat osallistumaan kimppa-asumisen mallin suunnitteluun ja kokeiluun.

Kannelmäessä houkuttelee mahdollisuus siirtyä asumistarpeen muuttuessa muihin kaupungin vuokra-asuntoihin, koska Helsingin kaupungin asunnot Oy omistaa kohteen.
Oman muotoinen koti -projektissa valmistellaan myös nuorten ja vanhusten yhteisasumiskokeilua, joka käynnistyy tänä vuonna.
Yhden Vartiosaaren kimppa-asujan polku vei kesän jälkeen perheen luo muualle Suomeen. Opinnot kuitenkin jatkuvat siellä.

Kausiasuminen on ollut nuorisoasiainkeskukselle suurimmaksi osaksi myönteinen kokemus Mielosen mukaan. Parannettavaa seuraavaan kertaan on lähinnä töiden järjestelyssä.

Teksti ja kuvat Riitta Malve-Tamminen