Työkyvyn hallinta

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki

Työkykyä edistäviä ja tukevia toimintakäytäntöjä nimitetään työkyvyn hallinnaksi. Työpaikan tulee huolehtia myös työkyvyn seurannasta ja varhaisen tuen antamisesta yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työkyvyn hallinta on ennakoivaa, perustuu työpaikan tarpeisiin ja jatkuu läpi työuran.

Työpaikka ja työterveyshuolto sopivat ja laativat yhteistyössä kirjallisen kuvauksen työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännöistä.

Kuvaus toimintakäytännöstä sisältää seuraavat osiot:

  •  toimintakäytännön laadinta yhteistyössä ja käsittely yhteistoiminnassa
  •  varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen ja antaminen (toimenpiteiden sisältö ja käyttö)
  •  työpaikan apuvälineinä käytettävät lomakkeet (kartoituslistat, muistiot tms. työkyvyn puheeksi ottamisessa ja työterveysneuvotteluissa)
  •  sairauspoissaolojen hallintajärjestelmä (ilmoituskäytännöt,   tietojen toimittaminen työterveyshuoltoon, yhteenvedot ja niiden   käsittely; työhön paluun tuki)
  •  työkykyseurannan toteutus, raportointi, toteutumisen ja vaikutusten analysointi.
  • yli 20 työntekijän työpaikalta edellytetään erillistä kirjallista toimintakäytännön kuvausta. Työterveyshuollon osuus kirjataan työterveyshuollon toiminta- suunnitelmaan, ja työterveyshuolto antaa raportin työkykyseurannasta työpaikalle.
  • alle 20 työntekijän työpaikoilla käytännöt kuvataan työpaikkaselvitykseen ja työterveyshuollon osuus työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kuvaus voi olla myös erillinen.

Työkyvyn varhainen tuki

Työkyvyn varhaisen tuen toimenpiteillä pyritään palauttamaan työntekijän työkyky ja ehkäisemään työkyvyttömyys. Toimenpiteet (malli) sovitaan ja käsitellään työpaikan yhteistoiminnassa ja toteutetaan yhteistyössä.

Työkyvyn varhaisen tuen mallissa kuvataan

  •  milloin ja miten työkykyasia otetaan puheeksi ja kirjataan ylös
  •  mitkä ovat eri osapuolten roolit ja vastuut (työntekijä, esimies, työterveyshuolto, työsuojeluhenkilöt, luottamusmies, henkilöstöhallinto)
  •  miten esimiehet ja muut osapuolet koulutetaan toimimaan varhaisen tuen mallin mukaisesti
  •  miten mallin käyttöä, toimivuutta seurataan ja arvioidaan.

Työkyvyn varhaisen tuen keskustelussa esimies ja työntekijä kartoittavat, miten työkykyongelma näkyy työssä, mitkä ovat työn voimavarat ja mitä muutoksia työssä pitää tehdä. Sovitut toimenpiteet toteutetaan ja niiden vaikutusta seurataan. Keskusteluun voi osallistua myös työsuojeluvaltuutettu tai luottamusmies.

Jos varhaisen tuen keskustelu ja työpaikan toimenpiteet eivät riitä, pidetään ns. työterveysneuvottelu, johon työntekijä, esimies ja työterveyshuollon edustaja(t) osallistuvat. Neuvottelussa sovitaan työkykyä vastaavista töistä ja työjärjestelyistä. Tarvittaessa työterveyshuolto ohjaa työntekijän kuntoutukseen tai työntekijä sijoittuu uusiin tehtäviin.

90 päivän sääntö ja työkykyneuvottelut

Kun sairauspoissaolo on jatkunut kuukauden, pitää työnantajan ilmoittaa poissaolosta työterveyshuoltoon. Tämän jälkeen työterveyshuolto alkaa yhdessä esimiehen ja työntekijän kanssa selvittää työhön paluumahdollisuuksia ja tarvittavia tukitoimia.

Työterveyslääkäri arvioi työntekijän jäljellä olevan työkyvyn. Työterveyshuolto voi kutsua koolle neuvottelun, johon osallistuvat työntekijä ja esimies. Neuvottelussa keskustellaan työhön paluun mahdollisuuksista ja tarvittavista muutoksista työhön. Näihin neuvotteluihin voi työntekijä pyytää mukaan luottamusmiehen /työsuojeluvaltuutetun.   Työntekijä saa Kelalta muistutuksen työterveyshuollon lausunnosta 60 päivän päivärahapäätöksen mukana.

*********

Sairausvakuutuslaki 8 luku (20.1.2012)

Sairauspäiväraha ja osasairauspäiväraha

5 a § Työkyvyn arviointia koskeva lausunto

Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky, ja työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Työntekijän on toimitettava Kansaneläkelaitokselle työterveyshuoltolain (1383/2001) 12 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitettu lausunto työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja työssä jatkamismahdollisuuksista viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä.

Jos lausuntoa ei ole toimitettu Kansaneläkelaitokselle 1 momentissa säädetyssä määräajassa, työntekijän sairauspäivärahan maksaminen keskeytetään. Sairauspäivärahan maksamista ei kuitenkaan keskeytetä, jos lausunnon toimittamatta jättäminen ei johdu työntekijästä tai jos keskeyttäminen olisi muutoin ilmeisen kohtuutonta.

Kansaneläkelaitoksen tulee tarvittaessa varmistaa, että työntekijän työssä jatkamismahdollisuudet on selvitetty viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu enimmäisaikaan laskettavilta 90 arkipäivältä.