Työsuojelu on riskien hallintaa
Rakentaja-lehti 17.3.2023Työsuojelun peruskurssi tarjoaa tuhdin tietopaketin käytännön työn tueksi.
– Kaikkia riskejä ei voida poistaa, mutta sitä voidaan vähentää mahdollisimman pieneksi. Henkilökohtaiset suojaimet ovat viimeinen keino, jolla riskiä voidaan pienentää, Sarlin sanoo.
Rakennusliiton Työsuojelun peruskurssi kokosi 13.–17. helmikuuta Helsinkiin 16 tuoretta työsuojeluvaltuutettua ympäri Suomea. Murikka-opiston työsuojelun opettaja Stig Sarlinin vetämällä kurssilla käytettiin 2 päivää työolojen vaara- ja kuormitustekijöihin. Työsuojelussa tärkeintä on riskienhallinta ja ennaltaehkäisy.
Viimeisenä kurssipäivänä käytiin läpi yhteisen työpaikan ja erilaisten työsuhteiden kudelmaa. Työntekijöiden yhdenvertaisuus ja asiallinen kohtelu on nykyisin yhä suuremmassa roolissa työmailla.
– Olen ollut yhdellä isolla työmaalla, jossa perehdytyksessä oli erikseen osio tasavertaisesta kohtelusta ja häirintäkiellosta. Se oli todella hyvä juttu, Rakennusentisöintiliike Ukri Oy:n työsuojeluvaltuutettu Annikaisa Siponen kertoo.
Häiritsijä voi olla niin esimies kuin työntekijäkin. Häirintää voi tapahtua myös työajan ulkopuolella ja somemaailmassa.
– Jos kokee häirintää, kannattaa tapaus kirjata ylös kellonaikoja myöten. Ketkä olivat paikalla, millainen tilanne oli. Silloin sitä voidaan käyttää näyttönä häirinnästä, Sarlin muistuttaa.
Uusia eväitä työsuojeluun
Työmaan valaistuksesta, lämmityksestä ja sähköistä vastaava remonttimies Joonas Keränen työskentelee YIT:n Tammisairaalan työmaalla Helsingin Meilahdessa. HUSin uuden silmäsairaalan työmaalle tarvittiin työsuojeluvaltuutettua ja yhteysmiestä vuosi sitten.
– Olin ensimmäinen pääurakoitsijan työntekijä työmaalla. Muita halukkaita ei ollut ja työsuojeluasiat ovat kiinnostaneet minua.
Keränen valittiin työsuojeluvaltuutetuksi vuoden 2021 lopulla. Koronan aiheuttamat harmit ja työmaan kiireet pitivät huolen siitä, että ts-kurssille ehti vasta nyt.
– Olen itse opiskellut työturvallisuusasioita, sillä ne kiinnostaneet minua. Tämä kurssi on hyvin tarpeellinen. Se antaa uusia eväitä ja tällä kertaa kurssi järjestettiin täällä Helsingissä.
Torniolainen Keränen on ollut YIT:llä 7,5 vuotta. Vaikka Torniossakin olisi ollut 9 vuotta sitten töitä, Keränen halusi nähdä vähän maailmaa, jätti lähihoitajaopinnot kesken ja lähti Vantaalle kouluttautumaan remonttimieheksi. Työharjoittelun jälkeen YIT tarjosi parin määräaikaisuuden jälkeen vakipestiä. Keränen on työskennellyt pääkaupunkiseudun lisäksi myös Turussa.
Tapaturmat vähentävät työtilauksia
Cramon Lappeenrannan toimipisteessä työskentelevää asentaja Antti Tuiskua työsuojeluvaltuutetun tehtävät kiinnostivat samalla lailla. Työpäivän päälle jokaisen on päästävä terveenä kotiin.
– Työpaikan on oltava sellainen, että sinne menee aamulla mielellään. Jokaisen työntekijän on huolehdittava siitä, että muillakin on mukavaa siellä.
Työturvallisuuden korkea taso liittyy Cramon tapaisessa palveluyrityksessä myös työllistymiseen.
– Teollisuudelle tehdyissä työtarjouksissa tärkeintä ei nykyään ole hinta, vaan miten työturvallisuudesta on huolehdittu. Tapaturmataajuuden pitää olla matalalla. Sitä kautta saamme töitä.
Hyvä työturvallisuus ja asiallinen työterveyshuolto voi kantaa niin hyvin, että työntekijä pääsee vielä työeläkkeellä nauttimaan työuran jälkeisistä vuosista.
Tuiskulla tulee aprillipäivänä 9 vuotta täyteen Cramon leivissä. Työsuojeluvaltuutetuksi Tuisku valittiin joulukuussa. Tuiskulle kurssin sijainnilla ei ollut suurta väliä, sillä Lappeenrannasta pääsee Helsinkiin näppärästi junalla.
– Minulle tulee vuosittain 40 000–50 000 kilometriä ajomatkaa. Siitä 90 prosenttia on työajoa.
Tuisku tekee pääasiassa työmaiden kosteusmittauksia.
– Kaakkois-Suomen asennusalue sisältää myös Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson. Työ muistuttaa joulupukin töitä. Aattoilta on lyhyt ja käymättömiä paikkoja on paljon.
Iltalukemistona lakitekstiä
Keränen ja Tuisku olivat tyytyväisiä tsv-kurssin antiin.
– Tieto lisää kysymyksiä. Olen vielä ihan neitsyt näissä asioissa, joten kysymyksiä ja erilaista tekemistä tulee varmasti toimikauden aikana, Tuisku kiteyttää.
– Kurssi herätti ajatuksia ja herkisti entisestään työsuojeluasioihin. Infomäärän sulatteluun menee jonkin aikaa. Kurssia suositeltiin minulle ennen tänne tuloa ja voin suositella sitä muillekin, Keränen linjaa.
Iltalukemiseksi kurssilaiset saivat Työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun lakikirjan, jonka tuoreessa versiossa on 470 sivua säädöksiä ja selityksiä. Tuiskun ja Keräsen mielestä lakiteksti antaa paremman selkänojan työsuojeluvaltuutetun työlle.
– Lakia tukevampaa perustetta työsuojelulle ei ole. Laki sisältää kuitenkin vain minimin, Keränen muistuttaa lähtökohdista.
Säädöskokoelma ei myöskään pysty kattamaan kaikkia käytännön tilanteita työmailla.
– Se vaatii diplomatiaa, jos haluaa muuttaa asioita, Keränen sanoo.
– Työnantajatkin ovat ihmisiä, Tuisku jatkaa
Vastahankaa on helpompi käsitellä, jos kaikki ovat tekemässä muutosta kohti parempaa työturvallisuutta. Sekä YIT:llä että Cramolla työnantaja ottaa tosissaan työturvallisuuden kehittämisen, mikä helpottaa työsuojeluvaltuutetun työtä merkittävästi. Isolla talolla on aina paremmat resurssit.
– Meillä on kaikki hyvällä tolalla. Aikaisemmat työsuojeluvaltuutetut ovat tehneet hyvää työtä. Tapaturmataajuus kertoo osan tarinaa, mutta sitäkin voidaan viilailla, Tuisku toteaa.
Tapaturmataajuutta yritetään joissakin yrityksissä korjata paremmaksi esimerkiksi korvaavalla työllä. Töihin pitäisi tulla tekemään jotakin, vaikka olisi saanut työtapaturmasta sairaslomaa.
– Sairaslomalla ei saa olla töissä. Jos jotain sattuu, vakuutukset eivät korvaa mitään, Tuisku sanoo.
Tuiskulle kurssin yllätys oli työsuojeluun kuuluvien lakivelvoitteiden määrä. Keräselle uusinta tietoa oli tuore kvartsipölyasetus.
– Tykkään lakiasioista, sitä olisi voinut ollut enemmänkin, Keränen kaipasi lisää syventävää tietoa.
– Se olisi kyllä ollut kuivahkoa, jos joka viikon päivä olisi käyty lakipykäliä läpi, Tuisku on hieman eri mieltä lakiviidakon perkaamisesta.
– Kurssin paras anti oli se, että oppi mistä saa lisää tietoa.
Huolehdi
omasta jaksamisesta
Työsuojeluvaltuutetun on hyvä huolehtia myös omasta jaksamisestaan. Entisenä kilpaurheilijana Keränen liikkuu paljon vapaa-ajallaan.
Terveydenhuollon opintojen jälkeen Keränen on ammentanut lisätietoa psykologiasta ja stressinhallinnasta.
– Kun kävelen työmaan pyöröportista ulos, unohdan työt sinne. Suosittelen myös käyttämään mielenterveyspalveluja, jos työssä on stressiä. Se ei ole mikään häpeä ja heillä on salassapitovelvollisuus.
Tuiskulla perhesuhteet ovat tärkeä vastapaino työlle.
– Harrastan perhettä, kun minulla on 3 lasta. Se on aikaa vievää puuhaa. Mikäli aikaa jää, lähden mielelläni kalastamaan.
Teksti ja kuva: Jukka Nissinen