Takaisin

Rakennusliitto vastusti eläkeratkaisun hyväksymistä

Rakennusliitto vastusti SAK:n hallituksessa eläkeratkaisun hyväksymistä. SAK hyväksyi eläkeratkaisun lopulta pitkän keskustelun jälkeen äänin 16-4. Rakennusliitto sai äänestyksessä tuekseen Suomen Elintarviketyöläisten liiton, AKT:n ja Suomen lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksen, jotka katsoivat rakentajien tapaan eläkeratkaisun epäoikeudenmukaiseksi.

Rakennusliiton mukaan nyt neuvoteltu eläkeratkaisu heikentää entisestään työelämän heikoimmissa asemissa olevien asemaa. Eläkeratkaisu merkitsee sitä, että vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 63 vuodesta 65 vuoteen. Eläkeiän nousu koskee kaikkia vuonna 1955 tai sen jälkeen syntyneitä.

Rakennusliiton mielestä eläkkeen alaikärajan nostaminen 65 vuoteen aiheuttaa vaikeasti työllistyville ikääntyneille ihmisille lisää epävarmuutta ja ahdinkoa.

-Nykyinen 63 vuoden alaikäraja on pitänyt työstä vanhuuseläkkeelle siirtymistä edes jonkinlaisena mahdollisuutena. Nyt rima nousee liian korkealle ja toivo loppuu monilta. Neuvottelutulokseen räätälöity työuraeläke koskee vain pientä osaa ikääntyvästä väestöstä.

Rakennusliiton mielestä neuvottelutuloksen epätasa-arvoisuutta korostaa se, että hyvin toimeentulevat eivät ole suostuneet siinä minkäänlaisiin uhrauksiin. Ratkaisu ei korjaa kestävyysvajetta tai julkisen talouden tilaa vaan se on nykyajan merkittävimpiä tulonsiirtoja pienituloisilta suurituloisten eläkkeisiin.

Rakennusliitto kampanjoi talven aikana eläkeiän nostoa vastaan ja ns. eläkeputken säilyttämisen puolesta. Ratkaisussa työttömyysturvan lisäpäivät säilyvät entisellään, mutta tätä asiaa arvioidaan uudelleen 31.5.2019 mennessä.

Näin mennään eläkkeelle

  • Uusi eläkejärjestelmä tulee voimaan vuoden 2017 alusta.
  • Eläkeuudistus ei vaikuta lähivuosina eläköityvien elämään. Ennen vuotta 1955 syntyneet siirtyvät vanhuuseläkkeelle edelleen 63–68-vuotiaina.
  • Vuoteen 2017 saakka eläkettä kertyy nykyisen lain mukaan. Tämä kertymä säilyy koskemattomana.
  • Vuoteen 2027 mennessä eläkeiän alaraja nousee asteittain 65 vuoteen´:

 

Syntymävuosi                Eläkeikä      Eläkeiän saavuttamisvuosi

1955                             63v+3 kk      2018

1956                             63v+6kk       2019

1957                             63v+9kk       2020

1958                             64 v               2022

1959                             64v+3kk       2023

1960                             64v+6kk       2024

1961                             64v+9kk       2025

1962                             65 v               2027

  • Eläkettä kertyy kunkin vuoden ansioista 1,5 prosenttia.
  • Vuonna 2017 työntekijöiden ja työnantajien maksama työeläkemaksu nousee yhteensä 24,4 prosenttiin.
  • Työeläkettä kertyy koko palkasta, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei vähennetä enää työntekijän työeläkemaksua.
  • Fyysisesti tai henkisesti kuormittavan ja pitkän työuran tehneillä on mahdollisuus hakea työuraeläkettä. Eläkkeen ikäraja on 63 vuotta.
  • Hakijalla on oltava takanaan työuraa vähintään 38 vuotta.
  • Työkyvyttömyyseläkkeeseen laskettava niin sanottu tuleva aika pitenee, kun vanhuuseläkeiän alaikäraja nousee.
  • Lisäksi jo kertyneen eläkkeen taso nousee, kun eläkettä laskettaessa palkasta ei enää vähennetä työntekijän työeläkemaksua.
  • Osa-aikaeläkkeen tilalle tulee osittainen varhennettu vanhuuseläke. Osittaisen vanhuuseläkkeen ohessa tehtävää työtä ei koske palkka- eikä työaikaseuranta.
  • Vähintään 61-vuotiaana työntekijä voi ottaa ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä maksuun 25 tai 50 prosenttia.
  • Ennakkoon otettua eläkettä pienentää varhennusvähennys. Vähennys on 0,4 prosenttia kutakin varhennettua kuukautta kohden.
  • Osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee 62 vuoteen vuonna 2025.