Ilman ammattiliittoja maahanmuuton ongelmat olisivat suurempia
25.8.2015 Uutiset
Suomeen tulevien maahanmuuttajien työehtoihin liittyy monia ongelmia. -On kuitenkin painotettava, että ilman liittojen toimia ongelmat olisivat nykyistä suurempia, sanoo tutkija Rolle Aho.
Hän väitteli viime viikonvaihteessa tohtoriksi tutkittuaan ammattiyhdistysliikkeen suhdetta maahanmuuttoon. Tutkimuksen ensisijaisena kohteina olivat Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM.
Alhon mukaan maahanmuutto näyttäytyy ammattiliitoille kaksijakoisena asiana.
– Ammattiliitot haluavat parantaa Suomessa asuvien maahanmuuttajien asemaa työmarkkinoilla esimerkiksi kertomalla heille suomalaisista työehtosopimuksista ja jakamalla tietoa maahanmuuttajien kielillä. Toisaalta samaan aikaan nämä liitot aktiivisesti keskusjärjestö SAK:n kanssa puolustavat EU ja ETA-alueen ulkopuolelta suuntautuvan työperäisen maahanmuuton rajoituksia.
Alho muistuttaa, että samaan aikaan Suomessa on keskusteltu paljon työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja rajoitusten poistamisesta.
– Etenkin työnantajajärjestöt ovat tällaista jatkuvasti ajaneet. Minun tutkimieni ammattiliittojen mukaan näin ei kuitenkaan tulisi tehdä, koska Suomessa on tällä hetkellä niin korkea työttömyys ja maahanmuuttajien työehdoissa on ongelmia.
Rolle Alho keskittyi tutkimuksessaan kahteen SAK:laiseen liittoon. Hän sanoo, että sekä Rakennusliitossa että PAMissa maahanmuutto koetaan ongelmallisempana kuin esimerkiksi korkeasti koulutettujen työmarkkinajärjestö Akavan jäsenliitoissa.
Syy voisi hänen mukaansa kuitenkin löytyä esimerkiksi siitä, että sisäänpääsy akateemisiin töihin on säännöstellympää.
– Sen vuoksi akavalaisilla ammattiliitoilla ei ole sellaista tarvetta rajoittaa maahanmuuttoa, Alho arvelee.
Rolle Alho tutki myös maahanmuuttajien suhdetta ammattiliittoihin.
– On varmasti paikallaan tarkentaa, että tietyllä tavalla jako liittoihin ja maahanmuuttajiin on nykyään keinotekoinen. Maahanmuuttajat ovat nykyään osa ammattiliittoja Suomessakin. He liittyvät yhä useammin liittojen jäseniksi.
Alhon mukaan maahanmuuttajajäsenten määrä on nopeasti kasvanut sekä Rakennusliitossa että PAMissa viimeisen kymmenen vuoden aikana.
– Tutkimukseni mukaan maahanmuuttajilla oli hyvin käytännönläheinen suhde ammattiliittoihin. Liittojen jäseniksi liityttiin silloin, kun sen katsottiin tuovan jonkinlaista konkreettista hyötyä. Voidaan siis tässä mielessä ajatella, että maahanmuuttajien suhtautuminen ammattiliittoihin ei poikkea syntyperäisen väestön suhtautumisesta.