asfalttia1

Asfalttia huhtikuusta jouluun

Lemminkäisen asfalttiasemalla Valkeakoskella menee kohtuullisen hyvin tänä kesänä.

Lemminkäisellä on Valkeakoskella asfalttiasema, joka toimittaa asfalttia isolla säteellä aina Akaalle, Toijalaan, Kangasalalle, Ruovedelle, Yläjärvelle ja Ikaalisiin, Nokialle, Lempäälään, Tampereelle ja Urjalaan asti. Seuraavaksi lähin Lemminkäisen oma asema löytyy Hämeenlinnasta.
Vuosi alkoi kohtuullisesti toukokuun alussa ja tilauskanta on hyvä. Lemminkäinen on voittanut paikallisia isompiakin urakoita.
– Suunnilleen saman verran on ollut tänä vuonna hommia kuin viime vuonna. Ehkä vähän enemmänkin, mutta sen tietää vasta marraskuussa, koneenhoitaja Hannu Lappalainen sanoo.
Moni rakentaja herää vasta syksyllä siihen, että asfalttia pitäisi saada. Silloin on paljon erityisesti pieniä toimituksia. Isompiakin silloin tällöin.
– Uutta kauppaansa rakentava kauppias keksii myöhään syksyllä, että kauppa on saatava jouluksi auki ja parkkipaikkaan olisi saatava asfaltti, vaikka lunta jo sataa, aluepäällikkö Mika Häkli kertoo.
Asfalttiasema onkin usein auki joulukuulle saakka.

Kymmenen vuotta sama työkaveri

Lappalainen tuli asfalttialalle ja Lemminkäiselle ensimmäisen kerran vuonna 1987. Hän oli lapiohommissa asfalttiporukan mukana.
– Se, miten päädyin asfalttiasemalla, oli sattumien summa. Edellinen asemanhoitaja vaihtoi työpaikkaa ja minä menin tilalle vuonna 1989, Lappalainen kertoo.
Toinen aseman koneenhoitaja, Tero Korkeamäki, aloitti myös asfalttihommissa jo 1970-luvulla.
– Olin muun muassa Hakalla töissä ja sitten yhden yrityskaupan myötä päädyin Lemminkäiselle 1990-luvulla.
Valkeakosken asfalttiasema on ollut nyt toiminnassa kymmenisen vuotta. Molemmat miehet ovat olleet siellä saman verran aikaa töissä. Asemanhoitajat tekevät kaikki kaikkia töitä.
– Kyllä me vielä kuitenkin puhumme toisillemme, Korkeamäki sanoo naureskellen.
– Kiireen keskellä kuitenkin helpottaa, kun ei tarvitse niin paljon kommunikoida, kun tuntee toisen, hän jatkaa.
Vain neljäntenä asemalla työskentelevä laborantti tekee ainoastaan omia hommiaan. Hän ottaa päivittäin useita näytteitä massasta ja tutkii näytteet paikan päällä laboratoriossa. Siihen velvoittavat sekä CE-merkinnät, että tilaajien vaatimukset.
Mitäs sitten, kun syksyn flunssa-aalto iskee ja aseman kolmesta pyörittäjästä kaksi onkin yhtä aikaa sairaana?
– Kyllä tätä pystyy hetkellisesti yksikin mies pyrittämään, Korkeamäki sanoo.
Kesätyöntekijöille ei itse asfalttiasemalla juuri tilaa ole. Muutenkin nyt – vähän huonompina aikoina – kesätyöntekijöitä on levitysporukoissakin vähemmän.
– Kesätyöntekijöitä ei tosiaan ole tarvittu ihan niin paljon. Toisaalta tämä riippuu vähän siitä, mitä kesätyöntekijällä tarkoitetaan; osa on töissä harjoittelijan nimellä jo kolmatta kesää ja taas kesätöissä voi käydä samoja ihmisiä kymmenen vuotta. He jatkavat usein marraskuulle asti. Väen määrä toki vähenee syksyä kohden. Noin viisi kuukautta tehdään täydellä miehityksellä, Häkli kertoo.

asfalttia2
Tehtaassa on vältytty ylimääräisiltä seisokeilta. Kaikki pelaa kuten kuuluu.

Lemminkäisellä puolet seudun urakoista

Haastattelupäivänä sää on kaunis ja aurinkoinen. Tälle kesälle tyypilliseen tapaan keli saattaa kuitenkin äkkiä kääntyä aivan toisenlaiseksi; vettä tulee kuin aisaa ja kylmä tuuli vihmoo. (Niin myös tapahtui myöhemmin päivällä, kun kävimme katsomassa Vuoreksessa levitysporukan hommaa.)
– Asfaltoinnin suunnittelu on silloin vaikeampaa, erityisesti kun tehdään uutta asfalttia vanhan päälle. Uuden asfaltin tarttuvuus vanhaan pintaan heikkenee, jos väliin pääsee vettä, Häkli kuvaa.
Sen sijaan uuden tien teko murskealustalle ei tuo samanlaisia ongelmia, sillä vesi imeytyy murskeen läpi syvälle maahan, kunhan sitä nyt ei aivan nilkkoihin saakka ole. Melkoinen höyry asfaltoidessa silloin kyllä nousee.
Valkeakosken asfalttitehtaan maksimikapasiteetti on 5 000 tonnia. Vuosituotanto riippuu siitä, miten isoja urakoita on meneillään vaihdellen 100 000 ja 150 000 tonnin välillä. Pääosa tuotannosta menee Lemminkäisen asfalttiporukoiden omaan käyttöön.
– Aika vähän menee ulkopuolisille. NCC:llä on Nokialla oma tehtaansa ja Asfalttikympillä omansa Orivedellä, Lappalainen sanoo.
– Nyt on muun muassa Vesilahdella Tampereen kaupungilla meneillään isompia urakoita.
Lemminkäinen urakoi alueella noin puolet kaikista asfalttihommista. Seudun kokonaismarkkina on noin 300 000 tonnia.
– Tietysti se riippuu siitä, mikä toimija saa alueelta isompia urakoita. Meillä on joitakin isoja urakoita, muun muassa Pirkanmaan ELY-keskuksen 30 000 tonnin urakka nyt meneillään, Häkli kertoo.
Haastattelupäivänä näyttää siltä, että rekkaa ajaa asfalttiaseman pihaan jatkuvasti.
– Tämähän on itse asiassa hiljainen päivä! Kiireisimpinä päivinä rekkoja ajaa pihaan kymmenen minuutin välein, Lappalainen kertoo.

Tekniikka helpottaa

Miehet kun ovat olleet pitkään alalla, on pakko kysyä, miten työ asfalttiasemalla on aikojen saatossa muuttunut?
– Hommat ovat muuttuneet siistimmiksi. 10–15 vuotta sitten asemille tuli tietokoneet käyttöön, itse rautahan ei hirveästi ole muuttunut, vaikka ohjaus onkin, Korkeamäki kertoo.
Korkeamäen mukaan tietokoneohjelmat ovat helppoja käyttää ja ne oli mahdollista omaksua nopeasti.
Kameroiden tulo ohjaamoihin vähentää juoksemista ympäri asemaa. Kymmenisen kameraa näyttää koko ajan, mitä asemalla tapahtuu. Niistä näkee, jos prosessissa on jokin menossa pieleen.
– Seisokkeja on tullut kyllä hyvin harvoin aseman toiminnan aikana. Iso huolto tehdään talven aikana, kun asema on kiinni, pienempiä huoltoja lähes koko ajan, Korkeamäki kertoo.
Asema myös pärjää turvallisuuden osalta hyvin.
– Täällä ei ole ollut mitään hässäkkää pitkään aikaan. Pitää aina muistaa, että jos liike ohittaa ajatuksen, ollaan vaarallisella tiellä, Korkeamäki muistuttaa.
Korkeamäen mukaan rekatkaan eivät ole törmäilleet tehdasalueella, eikä kukaan ole jäänyt kulkuneuvojen alle.

Teksti ja kuvat: Johanna Hellsten