Takaisin

Rakennusliitto mukana uuden keskusjärjestön synnytyksessä

 

Rakennusliitto osallistui perjantaina uuden keskusjärjestön perustamiseen tähtäävään kokoukseen. Suurin osa suomalaisista ammattiliitoista on päättänyt aloittaa hankkeen, jonka tavoitteena on yksi, nykyistä suurempi keskusjärjestö.

Hankekokoukseen otti Rakennusliiton lisäksi osaa 72 ammattiliiton edustajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä.

Valmistelukokouksen puheenjohtajana toimineen Jarkko Elorannan mukaan ”henki oli se, että nyt on aika ryhtyä toimeen ja perustaa yksi keskusjärjestö”. Tavoitteena on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi vuoden 2016 aikana.

Seuraava etappi on helmikuun 10. päivä, johon mennessä ammattiliitoilta on pyydetty ilmoitus siitä, ovatko ne hankkeessa mukana. Jos liittoja on riittävästi mukana, kokoonnutaan perustamaan hankeorganisaatioita eli eri työryhmät ottavat vastuulleen käytännön valmisteluja.

Uusi keskusjärjestö on suunnitelmien mukaan ”poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät”.

Rakennusliiton hallitus teki jo joulukuun kokouksessaan päätöksen siitä, että liitto on mukana palkansaajien järjestöllisessä yhdentymisessä.

Hanke etenee nyt kolmessa vaiheessa. Ensin odotetaan liittojen tahdonilmaisuja. Sen jälkeen käynnistetään hankesuunnittelu. Sitten tehdään päätökset uudesta keskusjärjestöstä. Siihen liittymisestä tai ulkopuolelle jäämisestä liitot tekevät sitten itse päätöksen. Liitot siis jatkavat entiseen tapaan itsenäisiä, omat työehtosopimukset solmivina.

Mahdollista tietysti on, että uuden keskusjärjestön myötä tulevaisuudessa tapahtuu myös liittojen yhdistymisiä.

Insinööriliiton puheenjohtajan Pertti Porokarin mukaan nyt on olemassa ”aito tahtotila uudelle järjestölle”. -Tärkeintä on, että selvitystyö tehdään hyvin ja kaikkien liittojen tarpeet otetaan huomioon.

Insinööriliitto kuuluu Akavaan.

Porokarin mukaan liitot eivät ole ainakaan vielä asettaneet mitään reunaehtoja uuden järjestön synnyttämiselle. -Toivomus on, että mahdollisimman moni esittäisi mielipiteensä ja vaikuttaisi siihen, millaiseksi järjestö muotoutuu.

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly tunnusti hankekokouksen jälkeen ”tukevansa vahvasti hanketta”. -Nykyiset kolme keskusjärjestöä tekevät jo nyt työtä niin samanlaisilla tavoitteilla, ettei tarvita kolmea salkkuherraa joka kokoukseen.

Heikki Korhonen